tiistai 16. lokakuuta 2012

Yleishyödyllisten kiinteistöjen kiinteistovero käsittelyssä ja Jokilaaksojen poliisin toiminta




Kalajoen kaupunginhallitus käsitteli kiinteistöveroprosenttien vahvistamista vuodelle 2013. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi kaupunginhallitus hyväksyi valtuustolle esitettäväksi 0,35 ja muiden asuinrakennusten osalta 0,90 ja yleiseksi 0,75.
Yleishyödyllisten yhteistöjen kiinteistöjen verotusarvo on 2.143.000 euroa ja verotuotto on 16.000 euroa. Kalajoki kuuluu niihin kuntiin, joissa yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöistä peritään veroa. Enemistössä Suomen kunnista ei peritä. Kalajoella kiinteistöistä joutuvat veroja maksamaan Kalajoen Junkkarit, Himangan Urheiljat, Himangan Roima, Raution Nuorisoseura, Kalajoen Nuorisoseura, Vasankarin Nuorisoseura ja Kalajoen kristillinen kansanopisto. Minä käytin kaupunginhallituksessa puheenvuoron jossa esitin kiinteistöveroa poistettavaksi yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöiltä. Minulla on kokouksessa vain puheoikeus joten asia ei tule millään tavalla näkyviin pöytäkirjassa. Huomasin, että asia herätti jo myönteistä harkintaa, mutta kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä halusi jatkaa entistä käytäntöä. 16000 euroa on iso raha yleishyödyllisille yhteisöille, mutta pieni raha Kalajoen kaupungille. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä haluaa kurittaa vapaaehtoistyöntekijöitä.

Tuloveroprosentiksi esitetään edelleen 19,50.

Osavuosikatsauksesta käy ilmi, että väkiluku Kalajoella on pienentymässä. Elokuun lopussa oli 39 asukasta vähemmän kuin viime vuonna. Tämä on huolestuttava kehityssuunta. Työttömiä oli elokuun lopussa 201 miestä ja 222 naista. Työttömyys oli 7,5 %.
Tuloveroja on arvioitu talousarviossa kestyvän tänä vuonna 33.813.000 euroa. Elokuun loppuun mennessä oli kestynyt 23.904.626 euroa.
Yhteisöveroja on arvioitu kestyvän 2.015.000 euroa. Elokuun loppuun mennessä oli kertynyt 1.199.714 euroa.
Kiinteistöveroja on arvioitu kestyvän 1.768.000 euroa. Kiinteistöverot kertyvä pääasiassa loka-marraskuussa. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän 27.864.000 euroa. Toimintatuottoja on talouarviossa arvioitu kertyvän 21.488.560 euroa. Käyttötuloarvio koko vuodelle on 83.310.515 euroa. Vuosikate tavoite on 5.152.420 euroa.

Investointimenoarvio on 11.612.100 euroa, josta on käytetty eri kohteisiin elokuun loppuun mennessä 6.048.770 euroa. Lainamäärä oli 31.536.792 euroa eli 2500 euroa asukasta kohti. Viime vuoden tilinpäätöksestä lainamäärä on lisääntynyt 1.094.875 euroa. Sijoitusten markkina-arvo oli 31.8.2012 12.865.583 euroa, joka on 600.454 euroa suurempi kuin viime vuoden lopussa. Kalajoen sataman toimintatuotot kasvoivat n. 13 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Sataman toimintakate kasvoi lähes 40 %.

Kalajoen TE-toimiston lopettaminen tullee vaikuttamaan palkkatuella työllistämiseen vuoden 2013 alusta lähtien. Kalajoen kaupungille myönnetyn palkkatuen määrä on arvioitu pienenevän kolmanneksella nykyisestä. Muutos vähentänee kaupungin palkkatuella palkattujen määrää noin 20 paikalla.

Urheiluseuroille ja järjestöille on myönnetty toiminta-avustusta 77.900 euroa.

Otin esille kokouksessa kehitysvammaisten asuntotarpeen ja kerroin, että olen pyytänyt asiasta selvitykset Kalajoen kaupunginvirkahenkilöiltä Rauli Mäkitalolta ja Päivi Siiroselta. Himankalaiset olivat huolissaan omien vaikutusmahdollisuuksiensa ja palveluidensa puolesta jatkossa, kun valtuuston pienee 56 valtuutetusta 35 valtuutettuun. Käytin puheenvuoron, jossa totesin alueellisen demokratian tarpeen kasvavan jatkossa ja tarvitaan omia päättäviä elimiä esimerkiksi Rautioon ja Himangalle alueellisen demokratian toteuttamiseen. Aktiivinen kylätoiminta tai mahdollisesti kaupunginosavaltuusto saattaa olla tulevaisuuden arkipäivää.
Juurakon tuulipuistohanke Vasankariin kaavahanke saatettiin vireille. Rahvon teollisuusalueen asemakaavan laajennus saatettiin vireile. Kesärannan asemakaava saaettiin vireille. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari poistui asian käsittelyn ajaksi pois kokouksesta katsoen itsensä esteelliseksi asian käsittelyssä. Kalajoentien liikerakentamisen asemakaavamuutos saatettiin vireille.

Kalaoen kaupunki antoi vastineensa Oulun hallinto-oikeudelle TeliaSoneran telemastohankeasiassa. Tämä valitus oli odotettavissakin. Aikanaan itsekin kritisoin päätöstä kaupunginhallituksen kokouksessa, mutta kun olen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana kokouksessa niin minulla on vain puheoikeus.

Kaupunginhallitus antoi lasunnon Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelmaluonnoksesta vuosille 2013-2015.
Kaupunginhallitus antoi lausuntonsa taksilupien kuntakohtaisesta enimmäismäärästä. Tämä on Kalajoella vaikea asia johtuen taksien tarpeen suuresta vaihtelusta matkailusta johtuen.

Jokilaaksojen poliisiasianneuvottelukunnan pöytäkirja 30.08.2012 saatettiin tiedoksi ilmoittamalla, että sellainen on Kalajoen kaupungille lähetetty. Yksikään kaupunginhallituksen jäsen Kullervo Niemelää lukuunottamatta ei ollut perehtynyt pöytäkirjaan. Otin esille suuren huolen Jokilaaksojen poliisin heikosta ammattitaidosta rikostutkinnassa ja katsoin sen olen uhka koko yhteiskunnalle. Otin esimerkkinä PR-talojen konkurssivyyhden, jossa Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on pääosissa syyttäjä Sulo Heiskarin kanssa. Jos Suomi olisi oikeusvaltio niin molemmat istuisivat kaltereiden takana. Ollila on yksi pahimmista tekijäistä mitä maa päällään kantaa. Hän on uskonnolliselta vakaumukseltaan lestadiolainen ja häntä suojelevat lestadiolaiset poliisiviranomaisessa poliisiorganisaatiossa. Syyttäjä Heiskarin rikollista toimintaa suojelee apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske. Sekä Ollila että Heiskari ovat saaneet toimia villisti ja vapaasti laillisuusvalvonnan erityissuojeluksessa. Asiassahan asianajaja Hannu Maskonen on jo tehty oman ratkaisunsa, varatuomari Paavo M. Petäjä on tunnustanut tekonsa, varatuomari Asko Keränen on tunnustanut tekonsa ja eronnut Suomen Asianajajaliiton jäsenyydestä, Sievin kunnanjohtaja Markku Koski on tunnustanut tekonsa jne.

Katso

Jokilaaksojen poliisiasiain neuvottelukunta

Otin esille myös Jokilaaksojen poliisin Ilkka Piispasen toiminnan himankalaisen yrittäjän ja Himangan Osuuspankin välisen asian rikostutkinnassa. Poliisi Ilkka Piispanen ei löytänyt rikosta, vaikka Ylivieska-Raahen käräjäoikeus hylkäsi kaikki raskaat syytteet törkeästä velallisen petoksesta, törkeästä velallisen epärehellisyydestä, avunannosta törkeään velallisen epärehellisyyteen ja törkeästä velallisen petoksesta tuomiollaan 12/422. Tuomio on annettu 30.3.2012 asianumero R11/1094. Olin sopinut yrittäjän valtuuttamana verottajan ja pankin kanssa maksusuunnitteleman veloille. Yhtäkkiä verottaja perui sopimuksen todennäköisesti pankin painostuksesta. Yrittäjä ajettiin konkkurssiin ja yrittäjästä pyrittiin pankin toimesta tekemään rikollinen, mutta pankki epäonnistui aikeissaan, sillä pankinjohtaja Kalevi Humalajoki joutui oikeuskäsittelyssä tunnustamaan tosiasiat.
Kun yritys oli saatettu konkurssiin, niin pankki lähti tekemään yrittäjästä rikollista. Pankin lakimies Kari Haanmäki on antantut 17.3.2011 asiassa 8270/R/1967/09 väärän lausuman Kokkolan poliisille. Väärä lausuma kuuluu muun muassa näin: ”Ainakaan pankki ei ole siihen neuvonnut, eikä mitä ilmeisemmin myöskään saneerausmenettelyssä käytetty konsultti”

Rikoslaki

Rikoksista oikeudenkäyttöä vastaan

1 § (24.7.1998/563)
Perätön lausuma tuomioistuimessa
Jos
1) todistaja tai asiantuntija tuomioistuimessa,
2) asianosainen tuomioistuimessa totuusvakuutuksen nojalla kuulusteltaessa tai
3) muu henkilö tuomioistuimessa valan tai vakuutuksen nojalla
antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta tuomioistuimessa vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.
Mitä edellä 1 momentissa säädetään, on voimassa myös kuultaessa henkilöä pääkäsittelyssä hänen henkilökohtaisesti läsnä olematta käyttäen videoneuvottelua, puhelinta tai muuta oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 34 a §:ssä tarkoitettua teknistä tiedonvälitystapaa. (16.5.2003/361)
2 § (24.7.1998/563)
Perätön lausuma viranomaismenettelyssä
Jos
1) joku valan tai vakuutuksen nojalla oikeudenkäyntiin rinnastettavassa viranomaismenettelyssä,
2) muu kuin rikoksesta epäilty rikosasian esitutkinnassa henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa tai
3) muu kuin poliisilain (872/2011) 6 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetussa asemassa oleva poliisitutkinnassa tai siihen rinnastettavassa viranomaismenettelyssä henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa
antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
(22.7.2011/815)
L:lla 815/2011 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Jos
1) joku valan tai vakuutuksen nojalla oikeudenkäyntiin rinnastettavassa viranomaismenettelyssä,
2) muu kuin rikoksesta epäilty rikosasian esitutkinnassa henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa tai
3) muu kuin poliisilain (493/1995) 38 §:n 2 momentissa tarkoitetussa asemassa oleva poliisitutkinnassa tai siihen rinnastettavassa viranomaismenettelyssä henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa
antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Oikeushenkilön lakimääräinen edustaja, jota esitutkinnassa kuulustellaan tämän oikeushenkilön rangaistusvastuuta selvitettäessä, rinnastetaan rikoksesta epäiltyyn.
Ks. EsitutkintaL 449/1987 25 §, 1.1.2014 alkaen ks. EsitutkintaL 805/2011 7 luku 6 §.
3 § (24.7.1998/563)
Törkeä perätön lausuma tuomioistuimessa
Jos 1 §:ssä tarkoitetussa perättömässä lausumassa
1) aiheutetaan vakava vaara, että tuomioistuin tuomitsee syyttömän vankeuteen tai muuhun ankaraan seuraamukseen tai jonkun huomattavasti ankarampaan seuraamukseen kuin mihin hänet muutoin tuomittaisiin tai että tuomioistuin varsin todennäköisesti tekee asianosaiselle muuten erityisen tuntuvaa vahinkoa aiheuttavan väärän päätöksen,
2) totuudenvastaisuus tai salaaminen koskee erityisen merkityksellistä seikkaa tai
3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä perättömästä lausumasta tuomioistuimessa vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.
4 § (24.7.1998/563)
Tuottamuksellinen perätön lausuma
Joka
1) todistajana tai asiantuntijana tuomioistuimessa tai
2) totuusvakuutuksen, valan tai vakuutuksen nojalla tuomioistuimessa tai oikeudenkäyntiin rinnastettavassa viranomaismenettelyssä
huolimattomuudesta antaa väärän tiedon asiassa tai salaa siihen kuuluvan seikan, on tuomittava tuottamuksellisesta perättömästä lausumasta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Kalajoen kaupunginhallituksen kokouksessa vieressä istuu valtuuston toinen varapuheenjohtaja poliisi Tomi Reinikainen. Sanoi isoon ääneen, että näytän nyt poliisi Tomi Reinikaiselle pankin lakimiehen väärän lausuman viranomaismenettelyssä. Reinikainen säikähti ilmiselvästi tilannetta ja laittoi ikäänkuin ”estot päälle”.

Poliislain 1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Poliisin tehtävä
Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen.
Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa. (19.1.2001/21)
Poliisin on suoritettava myös muut sille erikseen säädetyt tehtävät ja annettava jokaiselle tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua.

torstai 11. lokakuuta 2012

Kalajoen kaupunginhallituksen päätöksiä




Pohjois-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistumisen syksyllä 2010. Ensimmäisessä vaiheessa käsitellään soiden käyttöä ja luonnonympäristöä, tuulivoima-alueita, kaupan palveluverkkoa ja aluerakennetta sekä liikennejärjestelmää. Kalajoen kaupunki on saanut jatkoaikaa lausunnon antamiseen 16.10.2012 asti.
Kalajoen kaupunki toteaa lasununnossaan, että maakuntakaavan on oltava salliva ja Kalajoen matkailukaupungin kehittyisen mahdollistava. Pohjois-Pohjanmaan aluekeskusohjelman vanhentunut aluerakennemalli (1+3) tulee korvat paremmin aluetta ja kehittämistarpeita kuvaavalla kehittämisvyöhyke merkinnällä. Aluerakennemalli (1+3) on teoreettinen, eikä sille ole riittäviä perusteita.
Kaupnginhallituksessa lausunnosta maakuntakaavan luonnokseen keskusteltiin. Käytin kokouksessa puheenvuoron, jossa katsoin, että nyt täytyy maakuntakaavasuunnittelussa huomioda Kalajoen ja Himangan kuntaliitos, mikä merkitsee sitä, että aluerakennemalli ei ole enää entinen (1+3), vaan otettava käyttöön uusi malli (1+3). Malli 1+3 tarkoittaa Oulu, Kuusamo, Raahe ja Ylivieska. Minun käsitykseni mukaan oikeampi on 1+4, jossa keskuspaikkoja ovat Oulu, Kuusamo, Raahe, Ylivieska ja Kalajoki. Kuntaliitoksen jälkeen Kalajoen asukasluku on melkein Ylivieskan kanssa saman suuruinen. Lisäksi hoidamme Merijärven asioiden päättämisestä 80 prosenttisesti ja muutoinkin olemme isäntäkuntana maatalouspuolelle erittäin laajalla alueella. On sanonta, että kukapa se kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse. Meidän tulee korostaa ja vaalia omia etujamme. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari oli samoilla linjoilla keskustelun jälkeen asioista minun kanssani, vaikka ei lausunnossaan ollut tai uskaltanut tuoda Kalajoen merkitystä riittävän voimakkaasti esille. Koska ajatus Kalajon merkityksen nostamisesta oikealle tasolle kaavassa oli Erkki Ahon niin kaupunginhallituksen puheenjohtajalla Raili Myllylällä oli kiire nuijia esitys 1+3 pöytään jotta Ahon esitystä ja Kalajoen kaupungin etua olisi ryhdytty tarkemmin ruotimaan.
Maakuntakaavalla ratkaistaan myös kaupan neliöitä ja niitä Kalajoelle tulee vähemmän jos Kalajoki on samassa kastissa esim. Haapaveden kanssa. Minä katson, että tällaien luokitus Kalajoelle ei ole oikea, mutta minulla ei ole mahdollisuus jättää edes eriävää mielipidettä, koska minulla on kaupunginhallituksen kokouksissa vain puheoikeus.

Kaupunginhallituksessa meni läpihuutojuttuna ns. Rekrytointiprojekti, jonka kustannusarvio on 345 000 euroa. Minä suhtaudun näihin projekteihin tietyllä kriittisyydellä. Kalajoella on työvoimatoimisto loppumassa vuoden vaihteessa. En ole vielä löytänyt projektista sellaista viisasten kiveä, miksi projekti yleensä on pitänyt perustaa. Jos esimerkiksi itse olisin saanut tuon 345 000 euroa käyttööni, niin takaan konkreettisia ja pysyviä tuloksia olisi saatu aikaan. Olisi turvattu tyävoimapalvelut sekä maahanmuuttajien asioiden hoitaminen. Nyt rahat menevät niin Kankkulan kaivoon, mutta raportit tulevat olemaan ”tuloksellisia ja kauniita”, vaikka mitään ei olisi saatu aikaan. Mielestäni tämä projektirahoitus on eräänlaista hyvä veli-rahoitusta.

Kokouksessa käsiteltiin myös Kalajoen kaupungintaloudessta levitettyjä virheellisiä tietoja.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Leskinen oli kutsuttu Kalajoen kaupunginhallituksen kuultavaksi. Hänelle annettiin palautetta Kalajoen toimintatavoista ja tavoitteista. Paikalla oli myös perusturvalautakunnan puheenjohtaja Esko Valikainen, joka on nyt joutunut selittelemään toimintaansa. Onkohan Kalajokiseudun yleisönosaston kirjoitukset Valikaisen tai hänen lähipiirinsä organisoimia? Totuus on kuitenkin armoton.

tiistai 9. lokakuuta 2012

Oikaisu Kalajoen kaupungin taloudellista asemaa koskevaan kirjoitukseen




Talouselämä-lehden numerossa 34 on julkaistu kirjoitus 28.9.2012 ”Kuntatalous on rempallaan”. Kuntatalous rempallaan-kirjoituksessa ovat rempallaan joiltakin osin faktatkin. Kalajoen kaupunki on rankattu listaan alle 30.000 asukkaan kuntien joukkoon, joilla on pitkkestoisia talousvaikeuksia, mutta jotka eivät vieä täytä kriisikunnan tunnusmerkkejä. Mikäli Kalajoen kaupunki täyttää pitkäkesstoisten talousvaikeuksien kriteerit, silooin lähes jokaisella Suomen kunnalla on pitkäkestoisia talousvaikeuksia.

Seuraavassa tarkastellaan Kalajoen kaupungin taloudellista asemaa suhteessa maan keskiarvolukuihin keskeisillä kunnallistalouden tunnusluvuilla:

Vuosikate:
Viimeisen kymmenen vuoden (2002-2011) aikana Kalajoen kaupungin keskimääräinen vuosikate on 336 euroa per asukas ja se on 47. korkein kaikkien Manner-Suomen kuntien joukossa ja se on myös yli maan keskiarvon. Viime vuonna Kalajoen vuosikate oli 518 eruoa per asukas ja koko maan keskimäärin 383 euroa. Vuosikatteen valossa kaupungin talous on kestävällä tavalla tasapainossa.

Velka:
Kalajoen kaupungin lainat asukasta kohti olivat viime vuonna 2413 euroa ja koko maassa 2037 euroa ja kaupunkikonsernin (= kaupunki + kaupungintytäryhtiöt) lainat olivat 3888 euroa ja koko maassa vastaava luku keskimäärin oli 4578 euroa. Eli kaupungilla oli hieman enemmän lainaa kuin maassa keskimäärin, mutta konsernilainaa oli vähemmän kuin keskimäärin. Kun velkaantuneisuutta tarkastellaan nettovelkojen valossa (= lainoista vähennetään rahavarat), Kalajoen kaupungin nettovelat olivat viime vuonna 1289 euroa per asukast ja koko maassa 1336 euroa; Kalajoki on tosiassa vähemmän velkaantunut kuin kunnat keskimäärin.

Ylijäämä:
Kupungin taseeseen kertynyt ylijäämä oli viime vuonna 10,7 miljoonaa euroa eli 845 euroa per asukas, koko maassa se on 1389 euroa. Kalajoen ylijäämä on alle maan keskiarvon, mutta kertynt ylijäämätaso on hyvä puskuri tulevaisuutta varten.

Verotustaso:
Kalajoen tuloveroprosentti on tänä vuonna 19,50. Koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti (painotettu kuntien verotettavilla tuloilla, ent. ansioäyreillä) on 19,25 ja artimeettinen keskiarvo 19,81. Kaupungin tuloveroprosenttitaso on noudatellut lähellä koko maan maan painotettua keskiarvoa, mutta on ollut alle maan aritmeettisen keskiarvon. Kiinteistäveroprosentti on selkeästi alle maan keskiarvojen, vakituiset asuinrakennukset Kalajoki 0,35 % / koko maassa 0.40 %, yleinen 0,75 % / 0.90 % ja vapaa-ajan rakennukset 0,90 %/ 1.00%. Kalajoen verotustaso ei ole kireä verrattuna koko maan tasoon. Alueellisesti Kalajoen veroprosenttitaso on alhainen.

Omavaraisuus:
Kaupungin taseen mukainen omavaraisuu oli viime vuoden tilinpäätöksessä 59 % ja koko maassa 64 %. Kalajoen omavaraisuus on pysynyt selvästi yli 50 %:n.

Velkaantuneisuus:
Kaupngin suhteellinen velkaantuneisuus oli edellisvuonna 51 % ja kokko maassa 45 %. Suhteellinen velkaantuneisuus kuvaa velan suhdetta keskeisiin käyttötalouden tulolähtesiiin eli toimintatuottoihin, valtionosuuksiin ja verotuloihin. Merkittävä osa kaupungin investoinneista on elinkeinopoliittisia investointeja, jota on jo myyty tai myydään sitovilla sopimuksilla. Tähän mennessä kaupunki on saanut vähintäänkin sijoittamansa varat takaisin. Myyntituloilssa voidaan lyhentää velkaa ja/ tai investoida uusiin kohteisiin. Silloin elinkeinopoliittisten investointien rahoittamiseen ei käytetä verorahoitusta.

Päätöksenteko:
Kalajoen kaupungin taloudenhoito on jo vuosikymmeniä perustunut pitkäjännitteiseen taloussuunnitteluun. Keskeiset talouden tasapainoa osoittavat tavoitteet asettaa valtuusto kuten vuosikate-, ylijäämä-, alijäämä- ja velkaantuneisuustavoitteet. Samoin valtuusto asettaa verotustasoa koskevat tavoitteet.

Kalajoen kaupungin toimintalinja:
Valtuusto päättää kaikista tärkeistä palvelualoista. Keskeiset kaupungin toiminnot hoidetaan omana toimintana ja silloin voidaan palveluja kehittää tarpeista käsin ja palvelutaso huomioon ottaen tehokkaalla tavalla. Jos on tarkoituksenmukaista, palveluja myös ostetaan, mutta silloinkin päätösvaltaa käyttää kaupunki. Kalajoen kaupungin toimintaan kuuluu myös kehittämistoiminta ja ylipäätänsä toimintaedellytysten luominen kannattavalle elinkeinotoiminnalle. Kaupungin päätöksenteossa ja toiminnassa on jo pitkään ollut selvää, että kaupungin talouden tasapaino sekä verotulopohjan vahvistaminen ja asukasmäärän kasvu turvaavat kaupunkilaisten ja kaupungin tulevaisuuden.

Faktat ja lähdekritiikki sekä johtopäätökset:
Onko valtionvarainministeriö vuotanut valmisteluaineiston Talouselämä-lehdelle tahallaan? Julkisuuteen ei ole kuitenkaan saatettu perusteita, joilla kuntalistaukset on tehty, varsinkaan ”rapakuntien” osalta. Talouselämä-lehti julkaisee nähtävästi tiedot sellaisenaan eikä mistään ole luettavissa, että perusteet olisivat toimituksen tiedossa. Muut lehdet sitten julkaisevat jutun sellaisenaan, mukaan lukien paikallinen maakuntalehti, mutta lähdekritiikkiä ei näy ja perusteita ei kyseenalaisteta. Missä on toimittajan vastuu? Vielä hulestuttavampaa on viralliseksi raportiksi luokiteltavan aineiston sisältö ja sen vaikutus poliittisiin ratkaisuihin. Tältä pohjaltako valmistellaan ja päätetään Suomen paikallishallintohistorian kautta aikojen tärkeimmästä asiasta? Kuntarakennetta ollaan muuttmassa ikään kuin Suomen paikallishallinto olisi jostakin banaanitasavallasta, kehittymätön, osaamaton, vailla selkeää johtoa. Kuitenkin Suomen kunnat hoitavat sille määrätyt tehtävät sekä alueen kehitystyön tehokkaasti kansainvälisestikin hyvin korkeatasoisesti. Toimintaympäristö muuttuu ja uudessakin tilanteessa pitää kyetä hoitmaan tehtävänsä rakennetta ja toimintaa kehittämällä. Virheellisille tiedoille ja johtopäätöksille rakentuva valmistelu- ja selvittelytyö sekä amattitaidon menettely eivät lupaa kestävää ratkaisua Suomen kuntarakenteelle.

Kalajoen kaupungin talousjohtaja Juhani Yliparkas