lauantai 30. marraskuuta 2013

Kalajoen päättäjät strategisten valintojen edessä



Hallitus päätti 29.8.2013 taloudelliset leikkaukset, joiden vaikutukset Kalajoen kaupungille 13,73 miljoonaa euroa.





Kalajoen kaupungin virkamiestyöryhmä teki opetuspalveluiden kehittämisen osalta seuraavan esityksen

Hallitus päätti rakennepoliittisen ohjelman täytöönpanosta. Katso

Hallituksen esityksestä puuttuu konkretia, mutta siitä huolimatta Kalajoen päättäjien on pystyttävä tekemään johtopäätökset siitä miten se vaikuttaa Kalajoen tulevaisuuteen.

Tämä tulee olemaan suuntaus koko valtakunnassa

Mitä johtopäätäksiä näiden perusteella voidaan tehdä?



Uusi lukio ja täysimittainen liikuntahalli sekä lisää oppilasasuntoja

Hallitus ei pystynyt esittämään konkreettisia asioita siitä miten kunnat säästävät. Valitettavasti asia jää kuntien päättäjien ratkaistavaksi tilanteessa, jossa valtioneuvosto on päättänyt leikata kunnilta valtionapuja niin paljon, että kuntien on itse tehtävä päätökset asiassa. Totuus on se, että rahat kunnissa eivät tule riittämään nykyisen palveluverkoston ylläpitämiseen. Tästä aiheutuu se, että kuntaliitoksia on edessä ja noin 100 lukion lakkauttaminen sekä ammatillisen koulutuksen uudelleenjärjestely.
Kalajoen päättäjien on nyt itse tehtävä omat johtopäätökset. Kalajoen lukion pitää tulevaisuudessa on entistä vahvempi. Kalajoen pitää olla valmis ottamaan vastaan osa n. 100 lakkautettavan lukion oppilaista. Lisäksi Kalajoen ammattinen koulutus on joutumassa uhanalaiseen asemaan ellei sen asemaa tietoisesti ja voimakkaasti päättäjien toimesta vahvisteta.
Kalajoella uusi lukio ja Arteman yhteistyön vahvistaminen on strateginen valinta. Sillä ratkaisulla turvataan Kalajoen tulevaisuutta ja vetovoimaisuutta. Kalajoen virkamiestyöryhmän esitys on hyvä pohja tähän suuntaan, mutta se ei ole riittävä. On nähtävä myös päätöksen seuraukset ja yhteiskunnan rakennemuutoksen vaikutus Kalajoen kehitykseen. Lukio ja Artema-kuvio tarvitsee tuekseen täysimittaisen liikuntahallin sekä oppilasasuntolat muualta muuttaville oppilaille. Näitä oppilasasuntoloita voidaan käyttää hyväksi kesällä Kalajoen matkailussa matkailijoiden majoittamiseen. Virkamiestyöryhmän työ tarvitsee jatkosuunnitelman lukion ja Arteman yhteistyöstä. On ratkaistava täysimittaisen liikuntahallin ja opiskelija-asuntoiden paikat ja muut strategiseen ratkaisuun vaikuttavat asiat.

Vuorenkallion koulu

Vuorenkallion koulun tilanne – viipalekoulu ratkaisuna alkuvaiheessa

Vuorenkallion koulun osalta ratkaisut on tehtävä välittömästi, sillä nykyiset tilat ovat riittämättömät. Tilat eivät ole ainoastaan riittämättömät vaan myös lainvastaiset. Jos terveystarkastaja toimisi lain mukaisesti niin hänen olisi määrättävä teknisen työtn tilat käyttökieltoon. Lisäksi sosiaalisten tilojen osalta toimitaan lainvastaisissa olosuhteissa. Vuorenkallion koulun puolesta luovutettiin valtuustolle n. 1600 nimen adressi, mutta se ei opetussuunnitelutyöryhmän toimintaa häirinnyt eikä vaikuttanut mitenkään sen työn tulokseen. Työryhmä sen sijaan esitti, että Vuorenkallion kaikki oppilaat kulkisivat vanhan sillan kautta Pohjankylän koululle. Tämä ajatus on käytännössä mahdoton toteuttaa. Alikulku, joka on kuvassa, tulisi muodustumaan kuolemanportiksi pienille koululaisille, sillä näkyvyys siinä on niin huono. Itse pyöräilyä harrastavana tunnen paikan vaarallisuuden ja olen monta kertaa meinannut ajaa kolarin tuossa alikulussa vaikka olen tiedostanut alikulun vaarallisuuden. En siis päättäjä voi ajatellaan lapsien lähettämistä kuolemanportin kautta koulutielle.
Vuorenkallio tarvitsee pikaisesti päätöksen viipalekoulusta. Sen jälkeen on aikaa harkita Vuorenkallion koulun tulevaisuutta. Siis rakennetaanko tulevaisuudessa Vuorenkalliolle uusi ala-aste, koska Kalajoen kehitys kulkee 8-tien suunnassa ja Holmanperälle ja Hiekkasärkkien suuntaan rakentaminen tulee lisääntymään ja uuden koulun tarve on ilmeinen.

"Kuolemanportti"

Rautiosta ympäristöteknologian kehityskeskus – uusi koulu



Rautiossa rautiolaiset haluavat pitää omat oppilaansa ja rakentaa uuden koulun. Tämä mahdollisuus rautiolaisille on annettava, sillä uusi koulu on Raution tulevaisuuden kannalta elämän ja kuoleman kysymys. Pöllän koululle Raution kaikkia oppilaita ei voida siirtää, sillä Pöllän koululla on homeongelmat ratkaisematta. Lisäksi on otettava huomioon, että Raution koulu on kivikoulu ja sitä on erittäin vaikea myydä.
Rautiosta on kehitettävä Juha Sipilän idean pohjalta ympäristöteknologian kehittämiskeskus. Tällä turvataan Raution tulevaisuus ja vetovoimaisuus.
Tyngän koululle oppilaita voidaan siirtää Etelänkylän ja Pitkäsenkylän suunnasta. Tynkä ei ole kehittynyt sitä vauhtia kuin on odotettu. Siellä on rakentamattomia tontteja ja uusi vajaakäytössä oleva koulu.

Raumankarin koulun aseman vahvistaminen

Pahkalan koulun osana tulee olemaan opetuksellinen alasajo pari vuoden sisällä. Pahkalan koulu on alueen toimintakeskus ja siksi kyläläisille on taattava toiminta mahdollisuus kyläkolulla. Koulusta saatava hinta ei ole niin suuri, että siihen Kalajoen kaupungin talous kaatuu. Raumankarin koulun tilat on saneerattava niin, että sinne mahtuu Pahkalan oppilaat.
Opetusverkkotyöryhmän laskelmat asian suhteen on tarkistettava, koska on ilmeistä, että kustannukset tulevat olemaan suuremmat. Virkamiestyöryhmän laskelmat kirjaston muuttamisesta koulutiloiksi on 80 000 euroa, mutta todellisuus on toinen.
Kirjaston muutokset ovat luokkaa 600-800 e/m2. Neliöitä on 400 m2 = 240000-320000 euroa. Muutoksia tulee mm. ilmanvaihtoon luokkahuoneisiin, kalusteisiin, uudet väliseinät, uusia vesipisteitä.
Virkamiestyöryhmän laskelmien mukaan kunnantalon muuttaminen kirjastoksi maksaisi n. 130 000 euroa. Totuus on kuitenkin toinen. Kunnantalon muutos kirjastoksi, neliöitä 350+350m2/kaksi kerrosta maksaa n. 345000-485000 euroa.
Muutosten hinta, jos kirjasto ainoastaan alakertaan (yläkertaan kirjastoa ei voida rakentaa rakenteellisista syistä), yläkertaan vain toimistotilaa, johon hissiyhteys:
Alakerta, johon kirjasto (350 m2), muutokset luokkaa 600-800 e/m2 eli 210000-280000 euroa. Hissi yläkertaan ~30000 euroa, yläkerran (350 m2) tilojen saneeraus toimistokäyttöön 300-500 e/m2 eli 105 000 - 175000 euroa. Kunnantalon muutokset kirjastoksi siis yhteensä n. 345000-4850000 euroa.
Nämä asiat on ensin ratkaistava ennenkuin Pahkalan koulua päätetään sulkea. Pahkalan koulun sulkemisesta ei ole lyhyellä tähtäyksellä hyötyä, vaan asia on nähtävä pitkän aikavälin strategisena ratkaisuna.

Strategisten ratkaisujen kohteet

Ongelmallisia asioita ovat Etelänkylän koulu ja Rahjan koulu. Etelänkylän koulun oppilasmäärä on keskimäärin 144 seuraavien vuosien aikana. Rahjankylän oppilasmäärä on keskimäärin 58 seuraavien vuosien aikana. Mehtäkylän koulun oppilasmäärä on keskimäärin 75 seuraavien vuosien aikana. Mikäli kuntaliitos Merijärven kanssa toteutuu, niin Mehtäkylän oppilaat siirretään Merijärven Koivupuhdon kouluun jotta Merijärven koulu saadaan tehokkaampaan käyttöön. Uusi lukioratkaisu pakottaa siirtämään oppilaita Pohjankylän ja Merenojan koulun vapautuviin tiloihin ja silloin se merkitsee sitä, että Etelänkylän oppilaat siirretään Pohjankylän ja Merenojan kouluille jotta saadaan isompia ryhmiä ja tehokkaampaa opetusta. Toinen suunta Etelänkylän oppilaille on Tyngän koulu.

Virkamiestyöryhmällä epärealistinen toteutusaikataulu

Virkamiestyöryhmä on esittänyt liian nopeaa aikataulua asioille samoin kuin Kataisen hallitus. Näin ei voida käytännössä toimia. Tämä opetuspalveluiden uudelleenorganisointi vaatii useamman vuoden prosessin. Vuonna 2014 ei voida muuta kuin toteuttaa Vuorenkallion viipalekoulu ja toteuttaa Raumankarin ja Himangan kunnantalon muutostyöt sekä toteuttaa Raution osalta kouluselvitys. Uuden lukion periaatepäätös on tehtävä ensi kevään aikana ja siihen on otettava mukaan täysimittaisen liikuntahallin rakentaminen ja oppilasastuntoloiden rakentaminen.

Ruokapalveluiden uudelleen organisointi

Ruokapalvelut on uudelleen organisoitava. Siitä on työryhmän esitys ja sitä on tarkennettava. Nykyisin Kalajoella on käytössä kuusi eri kiettiötä, joissa tuotetaan n, 2700 lounasannosta. Tavoitteena on yhden keskuskeittiön malli, jonka tilakoko on noin 395 m2 ja hinta-arvio on 2,3 miljoonaa euroa. Tavoitteena on 2-vuoroinen ruoanvalmistus. Tällä tavalla on tarkoitus säästää ja tehostaa toimintaa.

Kalajoen kauppakeskussuunnitelma on kelvoton ja epärealistinen


Kauppakeskuksen suunniteltu tilanjako

Kauppakeskuksen paikoitusalue on toisen kerroksen katolla

Kalajoen kauppakeskussuunnitelma esiteltiin valtuutetuille. Sen oli tehnyt helsinkiläinen Oy Prometheus Partners Ab. Kysymyksessa on ns. Merta-Marketin aluaan kauppakeskus suunnitelma, jonka pinta-ala on 17600 m2. Kauppakeskuksen tulee suunnitelman mukaan 38 liikettä, siis enemmän kuin Zeppeliin. Kauppakeskus oli suunniteltu liian pienelle tontille, koska pyörätietä voidaan siirtää lähemmäksi maantietä ja siten saada enemmän tilaa kauppakeskukselle. Pävittäistavaralle oli suunnitelmassa varattu 4000 m2 kuudelle eri liikkeelle yhteensä, pukeutumisen viidele liikkeelle 1200 m2, kahdelle urheiluliikkeelle yhteensä 700 m2, kahviloille ja ravintoloille neljälle liikkeelle yhteensä 500 m2 jne. Erikoista suunnitelmassa oli se, että paikoitusalue oli sijoitettu rakennuksen katolle. Tämä luonnollisesti lisää kustannuksia ja epäilen, että rakennuksesta tulee niin kallis ettei kalajokisilla yrityksillä ole mahdollisuuksia vuokrata tiloja tuollaisesta rakennuksesta. Erikooista oli myös se, että 8-tielle päin kauppakeskuksen tulisi olla Kalajoen maamerkki ja kaupungin vetovoimaisuutta lisäävä julkisivu. Nyt sinne olisi sijoitettu autojen parkkipaikka. Jotta kaupunginjohtajan Puoskarin haaveileva utopistinen kauppakeskus saadaan esistymään, on siihen annettu lupaus sijoittaa kirjastotilat Merenojan koululta jotta hanketta saataisiin eteenpäin. Pitää ottaa huomioon että tuollainen kauppakeskus muuttaa radikaalista Kalajoen kilpailutilanne ja tuhoaa on vakava uhka Kalajoen perinteisille yrittäjille. Onko kaupungin tehtävä tuhota kalajokisiä perinteisiä yrityksiä ja veronmaksajia? Kauppakeskussuunnitelma vetää vertoja Sun Areena-hankkeelle mielikuvituksellisuudessaan.

Pidän itseäni kaupan alan asiantuntijana. Tässä perustelut asinantutemukselleni
Pidän Merta-Marketin kauppakeskussuunnitelmaa täysin kelvottomana ja turhana rahan tuhlauksena. Halpa-Halli Oy on hakenut Kalajoelta uutta kauppapaikkaa jo vuosien ajan, mutta kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin jääräpäisyys on estänyt uuden Halpa-Hallin rakentamisen. Halpa-Halli on suunnitellut rakentavansa Kalajoella 4500 m2 uuden Halpa-Hallin ja tarvittavat tilat muillekin toimijoille. Toinen mahdollinen liike uudelle Merta-Marketin tontille Halpa-Hallin lisäksi olisi mielestäni Lidl. Nämä kaksi liikettä toimisivat uuden kauppapaikan vetureina. On lisäksi huomattava, että nykyisen Halpa-Hallin tilat jäisivät muiden yritysten käyttöön ja olisivat edullista tilaa, johon paikallisilla yrityksillä olisi realistisia vuokrausmahdollisuuksia. Lisäksi niihin tiloihin voitaisiin rakentaa kirjasto- ja muita kaupungin tarvitsemia tiloja. On otettava huomioon myös se, että kunnan tehtävänä ei ole kauppakeskusten suunnittelu, vaan sen tehtävänä on luoda edellytykset kauppakeskuksen perustamiselle tonttiratkaisuilla. On valitettavaa, että kauppakeskusasiassa ratakiskokin joustaa enemmän kuin kaupunjohtaja Jukka Puoskari, joka ei millään meriitillä ole asiantuntija kauppakeskusasiassa. Olin kauppakeskuksen esittelytilaisuudessa hämästynyt myös eräiden valtuutettujen kannanotoista. Mieleeni tuli H.C. Andersen satu Keisarin uudet vaatteet. Keisarin uusia vaatteita kehuttiin vaikka keisari oli alasti.
Kalajoen kaupallinen selvitys (Ramboll Finland Oy) ei tue esitettyä kauppakeskussuunnitelmaa.



Vahva satamayhtiö tavoitteena



Kalajoen satama on yhtiöittämisen edessä. Kalajoen sataman tulevaisuus on turvatava kovassa kilpailussa. Siksi tulevasta satamayhtiöstä on tehtävä taloudellisesti vahva yhtiö. Minun käsitykseni mukaan ainoa mahdollisuus muodostaa vahva satamayhtiö on fuusio Kalajoen lämpöytiön kanssa.

Alavieska on saatava mukaan kuntaliitokseen

Kalajoen päättäjät ovat todella isojen ja tulevaisuuden kannalta tärkeiden päätösten edessä. Tähän liitty vielä sote-ratkaisu, jossa Kalajoen kaupungin kanta on Kalajoen, Merijärven, Alavieskan ja Pyhäjoen yhteistyö. Valitettavasti Alavieska on suuntautumassa Ylivieskan suuntaan ellei valtioneuvosto määrää Alavieskaa liitettäväksi Kalajokeen.

Ydinvoimalan toteutuminen on epätodennäköinen

Pyhäjoki taas odottaa ydinvoimalaan kuin kuuta nousevaa. Valitettavasti ydinvoimalapäätös on vielä erittäin epävarma asia.
Tämän hetkinen tilanne Fennovoiman osalta

Fennovoima-hankkeessa päättivät jatkaa Alajärven Sähkö, Haminan Energia, Haukiputaan Sähköosuuskunta, Herrfors, Imatran Seudun Sähkö, Jylhän Sähköosuuskunta, Keminmaan Energia, Keravan Energia, Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö, Kestra Kiinteistöpalvelut, Koillis-Satakunnan Sähkö, Kokemäen Sähkö, Kruunupyyn Sähkölaitos, KSS Energia, Kuoreveden Sähkö, Köyliön-Säkylän Sähkö, Lahti Energia, Lammaisten Energia, Lehtimäen Sähkö, Myllyn Paras, Mäntsälän Sähkö, Naantalin Energia, Nurmijärven Sähkö, Outokumpu, Paneliankosken Voima, Parikkalan Valo, Pietarsaaren Energialaitos, Porvoon Energia, Raahen Energia, Rantakairan Sähkö, Rauman Energia, Rautaruukki, Sallila Energia, Seinäjoen Energia, Talvivaaran Kaivososakeyhtiö, Tornion Energia, Turku Energia, Uudenkaarlepyyn Voimalaitos, Valio, Valkeakosken Energia, Vantaan Energia, Vatajankosken Sähköy, Vetelin Sähkölaitos, VSV-Energiapalvelu ja Ääneseudun Energia.

Tämän hetkinen taloudellinen tilanne Fennovoimaan sitoutuneilla

Esimerkkeinä
Raahe velkaa 5519 euroa / kuntalainen
Hamina 3563 euroa / kuntalainen
Lahti 4389 euroa/ kuntalainen
Pietarsaari 5539 euroa/kuntalainen
Vantaa 4642 euroa/kuntalainen
Talvivaara
Haukiputaa on liitetty Ouluun
Kuntien rakenneratkaisupaketti sinetöi ydinvoimalan kohtalon. Mielestäni sillä ei ole raelistisia edellytyksiä toteutua.

Kaikkien on osallistuttava talkoisiin

Henkilöstön osalta on tarkistettava toimenkuvat sekä työn tulosten mittausmenetelmät. Enää ei riitä se, että  onko joku tarpeellinen henkilö, vaan on katsottava ketä ilman emme tule toimeen.
Kalajoen kaupungin palveluksessa on yli 1000 henkilöä. Mielestäni kaikkien on osallistuttava Kalajoen kaupungin säästötalkoisiin. On toteutettava progressiivinen palkanalennusoperaatio. Palkkoja voitaisin alentaa esimerksiksi seuraavasti

0-2000 euroon kuukaudessa ansaitsevat palkan alennus 5 %
2000-3000 euroa kuukaudessa ansaitsevat palkan alennus 10 %
3000-4000 euroa kuukaudessa ansaitsevat palkan alennus 15 %
4000 -5000 euroa kuukaudessa ansaitsevat palkan alennus 20 %
5000-6000 euroa kuukaudessa ansaitsevat palkan alennus 25 %
6000-7000 euroa kuukaudessa ansaitsevat palkan alennus 30 %
7000 -8000 euroa kuukaudssa ansaitsevat palkan alennus 35 %
8000-9000 euroa kuukaudessa ansaitsevat palkan alennus 40 %

Reporahat käyttöön

Kalajoen kaupunki sai aikaan Revon sähkoosakkeiden myynnistä rahaa, joka on tällä hetkellä sijoitettu eri kohteisiin. Tämä rahasumma on 13,3 miljoonaa euroa. Tämä rahansumma voidaan ottaa nyt käyttöön, sillä sijoitustoiminta ei ole kunnan keskeisintä toimialaa. 

Tässä kaupunginvaltuutettu Erkki Ahon näkemykset Kalajoen tulevasta kehityksestä.





lauantai 23. marraskuuta 2013

Perussuomalaisten kanta opetuspalveluiden uudelleenorganisointiin



Perussuomalaiset näkevät virkamiestyöryhmän esityksen hyvänä pohjana opetuspalveluiden uudelleenoranisonnille. Perussuomalaiset kuitenkin pitävät tärkeänä, että otetaan asioiden tarkastelussa huomioon muitakin asioita kuin opetuksen tehokkuus ja kustannusvaikutukset. Perussuomalaiset pitävät tärkeänä,että ensin selvitetään uuden lukion tarpeellisuus, sillä Merenojan kouluun saadaan tarvittavat lisätilat, kun kirjasto siirretään toisiin tiloihin. Siksi ei ole välttämätönstä rakentaa uutta lukioa. Jos uusi lukio rakennetaan, niin se merkitsee sitä, että koulutiloja vapautuu niin, että pienempiä koululaisia siirretään vapautuviin tiloihin. Tämä merkitsisi Vuorenkallion, Rahjan ja Etelänkylän koulun sulkemista. Lasten turvallisuus koulumatkoilla ei silloin muodostuisi turvalliseksi.

Opetussuunnittelutyöryhmä ei ole huomioinut koulun merkitystä kylien näkökulmasta. Monet henkilöt ovat rakentaneet asuntonsa alueelle juuri sen takia, että lapsille on kohtuullinen ja turvallinen koulumatka. Tämän koskee esimerkiksi Vuorenkallion aluetta. Rautiossa taas uuden hirsikoulun toteuttamissuunitelmalle on annettava aikaa kongretisoida hanke eli kiinteistöyhtiö. Oppilaiden lisääminen Pöllän koululle ei ole realistista ennenkuin home- ja tilaongelmat on selvitetty. Perussuomalaiset näkevät, että Rautio tulisi säilyttää elinvoimaisena kokonaisuutena eikä oppilaita tulisi Kärkisestä ja Typöstä siirtää Tyngän koululle. Mehtäkylän koulun osalta ei ole syytä kiirehtiä sulkemista ainakaan ennen mahdollista kuntaliitosta. Pahkalan koulun osalta oppilaita ei voida siirtää Raumankarin koululle ennenkuin on selvitetty opetustilojen riittävyys Raumankarin koululla. Myös kirjaston sijoittaminen Raumankarin koululta muihin tiloihin on konkreettista suunnitelmaa vailla.

Perussuomalaiset näkevät, että Vuorenkallion koulu tarvitsee mahdollisimman nopeasti viipalekoulunsa, koska oppilasmäärä lisääntyy ensi vuonna merkittävästi. Raution koulusuunnitelman toteuttamiselle tulee antaa rautiolaisille vuoden lisäaika suunnitelman konkretisoimiseksi. Pahkalan koulun osalta sulkemispäätöstä ei voida tehdä ennenkuin Raumankarin tilaongelmat on konkreettisesti selvitetty. Pahkalan koulua ei saa myydä, vaan se on jätettävä kyläläisten käyttöön. Mehtäkylän koulua ei saa sulkea, koska säästötavoitteet eivät ole kiistattomat. Missään tapauksessa sulkemispäätöstä ei voida tehdä ennen mahdollista kuntaliitosta. Jos Tyngän koululle tarvitaan lisää oppilaita, niin niitä on otettava Etelänkylän ja Pohjankylän suunnalta eikä Rautiosta. Kouluratkaisut vaativat siis lisäaikaa vähintäänkin kaksi vuotta, mutta Vuorenkallion koulu tarvitsee viipalekoulusta päätöksen heti. Rahjankoulun osalta kustannussäästöt ja oppilaiskuljetusten turvallisuus vaatii vielä lisää tarkastelua. Kokonaisuutena ottaen kouluratkaisuja on siirrettävä parilla vuodella lukuunottamatta Vuorenkallion viipalekoulupäätöstä ja uuden lukion rakentamattajättämispäätöstä.


On otettava huomioon, että budjettiraamit on tehty nykyisen tilanteen pohjalta joten mitään kiirettä ratkaisujen tekemiselle ei ole. Lisää velkaa Kalajoen kaupungin ei saa ottaa lisää, sillä kaupungin velkamäärä on jo tarpeeksi korkea. Opetuspalvelutyöryhmän laskelmat eivät ole luotettavia, koska niiden laskentaperusteet ovat epäselvät. Ulkopuolinen ei voi tarkistaa laskelmia.

torstai 14. marraskuuta 2013

Kouluverkkokeskustelu käy kuumana

Kuuma peruna: Vuorenkallion koulun tulevaisuus

Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari asetti virkamiestyöryhmän selvittämään Kalajoen kaupungin kouluverkkoasiaa. Valmistelu suoritettiin siten, että virkamiestyöryhmän työ haluttiin esitelläjulkisuudelle ennenkuin päättäjät olivat ehtineet perehtyä asiaan. Tällaisesta johtamistavasta on otettava opiksi. Renki ei saa olla isäntä. Päättäjät päättävät ja virkamiehet valmistelevat.

Kouluverkon osalla keskeinen esitys on uuden lukion rakentaminen. Nyt on tarkasteltava sitä asiaa, että tarvitaanko Kalajoella uutta lukiota. Kun Merenojan koulusta siirretään kirjasto muihin tiloihin, niin silloin vapautuu lukiolle sen tarvitsemat lisätilat. Miksi rakentaa uusi lukio, jos sen tarvetta ei ole olemassa? Uuden lukion taka-ajatuksena on Vuorenkallion, Etelänkylän ja Rahjankyläkoulujen sulkeminen. Onko tämä kyläläisten tahto? Ei varmasti ole.

Kalajoella on vuositolkulla ja kalliilla rahalla yritetty saada Merta-Marketin kauppakeskusta aikaan. Kalajoen kaupungin tehtävänä ei lain mukaan ole kauppakeskusten suunnittelu, vaan toimintaedellytysten luonti. Mielestäni asian etenemisen jarru on ollut kaupunginjohtaja. Halpa-Halli olisi halunnut jo vuosikaudet rakentaa Kalajoelle uuden Halpa-Hallin, mutta lupaa kaupunginjohtajalta ei ole tullut. Jos Halpa-Halpahallille annetaan lupa rakentaa uusi Halpa-Halli, niin entiset eli nykyisen Halpa-Hallin tilat vapautuvat muuhun käyttöön. Nykyisestä Halpa-Hallista voitaisiin tehdä kirjasto- ja kulttuuritalo ja varata tilat nuoristoimintaan ja kansaisopistolle sekä muutamalla yritykselle. Uskon, että tällä tavalla saataisiin edullista tilaa Kalajoen kaupungille.

Vuorenkallion toimintaa voidaan jatkaa hankkimalla viipalekoulu. Kalajoelta puuttuu täysimittainen liikuntasali. Jos Arteman avulla saadaan lähes puoleen hintaan rakennettua rakennuksia, niin silloin pitää ratkaista Kalajoen keskeinen liikuntapaikkaongelma. Vuorenkallion koulun tontti on iso ja siihen mahtuu liikuntasali.

Etelänkylänkoulun tulevaisuus on nyt vaakalaudalla. Etelänkylän koululla on suhteellisen hulppeat tilat. Tämänkin koulun rakentaminen oli puhtaasti poliittinen päätös. Mielestäni ei ollut järkevää rakentaa uutta koulua. Nyt on mietittävä mitä käyttöä suljettavalle koululle voitaisiin löytää kaupungin muilta sektoreilta, lähinnä perusturvan puolelta. Etelänkylän koulun sulkeminen on sidoksissa lukio-päätökseen.

Tyngänkoululla on oppilaspula. Tyngän koulu rakennettiin aikanaa väärään paikkaan. Se oli poliittinen päätös. Lupaamalla kahdelle valtuutetulle Tyngän koulu niin nämä valtuutettu kääntyivä kahdeksan koulun sulkemisen kannalle. Äänestystulos valtuustossa oli siten 18-16 kahdeksan koulun sulkemisen puolesta. Nämä kaksi ääntä maksoi 1,8 miljoonaa euroa kappale ja tämä virhepäätös vaikuttaa siihen, että muilta kyliltä on saatava oppilaita Tyngän kouluun. Tämä merkitsee sitä, että Typpön ja Kärkisen oppilaat on siirrettävä Raution koulusta Tyngän kouluun. Näin särkyy pitkäaikainen Rautio-kokonaisuus. Tämä vaikuttaa myös siten, että Raution eli Alapään koulu suljetaan 1.9.2014 ja oppilaat siirretään Pöllän koululle. Rautio tarvitsee oman koulun ja rautiolaiset mielellään pitäisivät oman alueensa oppilaat mahdollisessa uudessa koulussa. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti Rautio-viikolla puhuessaan Raution kehittämistä ympäristöteknologiakeskukseksi. Mielestäni tämä on loistava idea ja turvaisi Raution kylän elinvoimaisuuden myös tulevaisuudessa. Tämä käytännössä merkitsee uuden hirsikoulun rakentamista. Tätä ajatusta keskustan omassa ryhmässä vastustetaan käsittämättömällä tavalla. Itse olen Juha Sipilän kanssa samaa mieltä Raution kehittämisestä ympäristöteknologian kehittämiskeskukseksi.

Pahkalan koulu on sulkemislistalla Raution koulun kanssa ensimmäisinä. Pahkalan koulu on kyläläisten toimintapiste. Ennenkuin Pahkalan koulua voidaan sulkea on selvitettävä Raumankarin koulun tilat ja oppilaiden turvalliset kuljetukset. Pahkalan koulu on jätettävä kyläläisten käyttöön ja on löydettävä muulle käyttöajalle kylän elinvoimaisuutta tukevaa toimintaa. Koulua ei saa myydä kuten työryhmän ajatus näyttää olevan. Kirjaston siirtäminen Himangan kunnantaloon on tutkittava tarkasti. Miten ko. tilat soveltuvat käyttöön ja mitä se tulee maksamaan.

Rahjankoulun tulevaisuus on sidoksissa lukiopäätökseen. Jos uusi lukio rakennetaan, niin se johtaa siihen, että seurauksena on Rahjankoulun sulkeminen. Mielestäni Rahjankylän koulun osalta laskelmat on tarkistettava. Koulu Rahjassakin on kyläläisten käytössä. Töryhmän esitys koulujen myymisestä ei minua miellytä.

Mehäkylän koululle järkeviä sulkemisperusteita ei ole, jos sellaiseksi ei lasketa kuntaliitoksen valmistelu. Merijärvellä on hyvät ja vajaat opetustilat ja siksi Merijärvi on valmis ottamaan Mehtäkylän koulun oppilaat opinahjoonsa, mutta mitkä ovat säästöt Kalajoen kaupungille. Mehtäkylässäkin koulu on kyläläisten keskeisin toimintapiste. Sitä ei voida kyläläisten tahdon vastaisesti myydä.


Kokonaisuutena työryhmän selvityksestä jää vain luu kouraan. Mitään järisyttävän suuria muutoksia ei kannata tehdä, eikä suunnitella.

lauantai 9. marraskuuta 2013

Kouluverkkotyöryhmän työn tuloksen analysointia



Kouluverkkotyöryhmä jätti esityksensä, jossa hyvää oli rehtorien esitys siitä, miten Kalajoella tuotetaan pedagoogisesti parhaiten ja taloudellisesti edullisimmin opetuspalvelut. Merkittävä asia tässä on uuden lukion rakentaminen ja yhteistyö Arteman kanssa.

Toinen merkittävä asia oli kirjastojen siirtäminen uusiin tiloihin. Kirjasto ei tulevaisuudessa ole enää kirjasto, vaan se on tulevaisuuden kirjasto. Katso esim.

Miten suunnittelun tulisi edetä?

Normaali suunnittelusysteemi etenee näin:
  1. Missä olemme - nykytilanne
  2. Minne haluamme menne – tavoitteet
  3. Miten aiomme päästä perille – keinot
  4. Mitä maksaa – rahoitus
  5. Kuka vastuu – vastuunkanto

Nyt tällaista suunnitelmaa ei ole tehty. On vain tehty osa tavoitteista, kaikki muu on avoinna.

Aikanaan keskustan puheenjohtaja Johannes Virolainen neuvoi päättäjiä seuraavasti: Tiedä,mistä päätät ja mitkä ovat päätöksen seuraukset. Nyt kalajokiset päättäjät eivät tiedä mistä päättävät ja mitkä ovat päätösten yhteiskunnalliset ja taloudelliset seuraukset.

Kouluverkko on osa yhteiskuntaa

Kouluverkko ei ole erillinen osa yhteiskuntaa, vaan se on kiinteä osa yhteiskuntaa. Koulu on elävän kylän tunnusmerkki. Yhteiskunta kuitenkin muuttuu. Kylät on kuitenkin pidettävä elävinä. Kouluverkkoratkaisua ei voida tehdä ennen kuin on selvitetty mikä vaikutus sillä on kylän toimintaa. Lisäksi on selvitettävä se, mihin tarkoitukseen suljettavia kouluja voidaan käyttää. Samanaikaisesti on selvitettävä miten päivähoitotilat tulevaisuudessa Kalajoella järjestetään ja miten huolehditaan kasvavasta määrästä ikääntyviä ihmisiä. Lisäksi on selvitettä liikuntapaikkatarve tulevaisuudessa. Kalajoelta puuttuu täysimittainen liikuntasali. Kylillä tulisi olla omat tulevaisuuden suunnitelmat ja visiot. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on esittänyt Rautiosta ympäristöteknologian kehittämiskeskusta. Tätä asiaa on hyödynndetty Rautiossa paperilla. Kalajoen kaupungin päättäjät ovat sulkeneet silmänsä tulevaisuuden kehitykseltä Rautiossa. Tämä on väärä menettelytapa. Kylät on saatava eläviksi ja turvattava niiden tulevaisuus. Lisäksi on selvitettävä mikä vaikutus uudella lukiolla on Kalajoelle. On todennäköistä, että valtiovallan toimesta pienempiä lukiota karsitaan ja siksi uuden lukion vetovoimaa Kalajoella on lisättävä uudella asuntolalla. Kalajoelle tulee entistä enemmän oppilaita muualta Suomesta ja heidän sijoittumistaan Kalajoen lukioon parantaa asuminen paikkakunnalla. Nyt kaikki nämä asiat on selvittämättä.

Aikataulu on epärealistinen ja laskelmat on vedetty hatusta

Kuuden koulun osalta sulkemisaikataulu on epärealistinen. Tarvitaan erilaisten selvitysten tekemiseen ainakin vuoden lisäaika. Lukion rakentaminen voidaan aloittaa syksyllä 2014 ja tavoitteena voi olla se, että se on valmiina 2016. Uusi kauppakeskus Kalajoen keskustaan on vielä pitkässä kuusessa ja kirjaston siirtyminen uusiin tiloihin on näillä näkymin epävarmaa. Lisäksi on selvittämättä millainen uusi moderni kirjasto ja miten Himangalla kunnantalo muutetaan moderniksi kirjastoksi. Mitkä ovat kustannukset?
Koulujen osalta ei voi välttyä ajatukselta, että laskelmat on vedetty hatusta. Eniten epäilyttää teknisen puolen laskelmat ja oppilaiden kuljetusten osalta tehdyt laskelmat. Teknisen puolen laskelmat on tehty arvioiden pohjalta. Ne eivät voi pitää paikkansa. Kuljetusten osalta laskelmat ovat tarkoitushakuisia. Oppialaisen kuljetukset on saatava turvallisiksi ja kustannuksiltaan pysyvästi edullisiksi.

Vuorenkallion osalta sulkemisperustetta ei ole vielä, koska oppilaille ei ole tilaa Pohjankylän koululla. Siksi mielestäni Vuorenkalliolle joudutaan tekemään väliaikaisratkaisu viipalekoulun muodossa. Sulkemisratkaisu voidaan tehdä aikaisintaan vuonna 2016 ja siihen menessä on selvitettä Vuorenkallion koulun tilojen ja alueen hyötykäyttö tulevaisuudessa.
Etelänkylänkoulun osalla tilanne on sama. Pohjankylällä ei ole tilaa Etelänkylän koulun oppilaille nykyoloissa. Metsäkylän koulun lakkauttamisen osalla ei ole tarkkaa selvitystä siitä miten koulun sulkemisen vaikutukset. Ennenkaikkea kuljetuskustannusten oikeellisuus eli mahdolliset säästöt on tarkistettava. Ehkä koulun sulkemisen esityksen takana on ajatus Merijärven kanssa tehtävästä kuntaliitoksesta tai ainakin varmistaa siihen johtava kehitys.
Pahkalan koulun osalta ei ole selvitetty sitä, mikä vaikutus koulun sulkemisella on kylän tulevaisuudelle. Selvitykset oppilaiden kuljetuskustannusten oikeellisuudesta epäilyttävät. Toisaalta Raumankarille oppilaita Pahkalasta ja Rahjasta ei voida siirtää ennenkuin kuin olemassa tilat tätä varten. Rahjankylän osalta selvitys koulun sulkemisen vaikutuksista on tekemättä. Samoin selvitykset kuljetuskustannusten oikeellisuudesta on selvitettävä. Mikä on Rahjan koulun käyttö tulevaisuudessa? Miten varmistetaan koulujen käyttö tulevaisuudessa kyläläisten käyttöön, kun koulut suljetaan.
Minun vakaa käsitys on se, että ensin on tehtävä tarkat suunnitelmat ja laskelmat sekä aikataulut. Näistä on päästävä yksimielisyyteen kaikkien asianosaisten kesken. Suunnitelmaa ei voi eikä saa viedä eteenpäin nyt esitetyssä mudossa ja aikataulussa.


torstai 7. marraskuuta 2013

Opetuspalveluiden uudelleenorganisointi



Kalajoen kouluverkkotyöryhmä jätti eilen esityksensä opetuspalveluiden uudelleenorganisoinnista. Työryhmän esitys on erinomainen. Etukäteen minulla oli ennakkoluuloja sen suhteen, että luottamushenkilöt oli ulkoistettu työryhmän toiminnasta. Ratkaisu on ollut oikea. Jos luottamushenkilöt, joista suurin osa on muita kuin asiantuntijoita, olisi ollut mukana työryhmässä, niin työn tulos ei olisi vieläkään valmis.

Uusi lukio

Työryhmän johtoajatus on ollut lukion aseman ja vetovoiman vahvistaminen. Tätä ajatusta itsekin olen korostanut jatkuvasti. On todennäköistä, että lukiot kilpailevat oppilaista tulevaisuudessa entistä voimallisemmin ja siihen kilpailuun Kalajoen kaupunki osallistuu todella merkittävällä panoksella eli rakentaa kokonaan uuden ajanmukaisen lukion ja rakennustyöt on tarkoitus aloittaa syksyllä 2014. Lukion sijainti tulee olemaan Arteman vieressä. Tämä on synergiaetujen kannalta loistava ratkaisu. Itse toimin aikanaan n. 20 vuotta sitten Kalajoen käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen johtokunnan puheenjohtajana. Ajoin voimakkaasti KKTOL:n ja lukion yhteistyötä synergiaetujen vuoksi. Kaikki ajatukset yhteistyöstä kaatuivat silloisen lukion rehtorin vastustukseen. Koulutoimenjohtaja Eero Lehto tuki kaikin mahdollisin keinoin ajatuksiani, mutta lukion rehtorin asenne oli ehdoton. KKTOL ei ollut hänen mielestään sopiva yhteistyökumppani lukiolle. Nyt, kun tämä ajatus toteutuu olen siitä vilpittömän iloinen. Tein vuonna 1998 aloitteen liikuntapainotteisesta lukiosta, mutta sekin kaatui siihen, että se annettiin vain tiedoksi valtuutetuille ilman jatkotoimenpiteitä. Olen kuitenkin iloinen, että aloitteeni toteutettiin vuoden 2008 paikkeilla ja nyt nämä liikunta- ja kulttuuripainotteiset ryhmät ovat lukion merkittävä vetovoimatekijä.
Lukion sijainti tulee olemaan Kalajoen kaupunkikuvan kannalta merkittävä 8-tien varressa. Uusi lukio on merkittävä kilpailutekijä Kalajoen kaupungille, koska se mahdollistaa Arteman kanssa yhteistyön ja avaa tällä tavalla merkittäviä uusia mahdollisuuksia lukion ja Arteman vetovoiman lisäämiseen. Kilpailu opiskelijoista lisääntyy ja siihen Kalajoki on valmis. Yo-tutkinnon säköistäminen alkaa vuonna 2016 ja muuttaa opettamista ja oppimista ja siihen Kalajoki on valmis. Koulukompleksista tulee erittäin vetovoimanen ja monipuolinen yli 600 opiskelijan toiseen asteen oppimisympäristö. Tällä on myös merkittävä vaikutus Kalajoen yritysten toimintaan ja se auttaa varsinkin joen eteläpuolen yrityksiä.
Hyötynäkökohtia ovat ruokailutilojen yhteiskäyttö, yhteiset tilat, opettajien ja hallinnon yhteistyö, yhteiset hankkeet, vielä parempi kansainvälinen yhteistyö, yhteiset opinnot, kesä- ja loma-aikainen toiminta oppilaitoksen tiloissa, mikä tukee Kalajoen matkailua ja tietenkin se, että voidaan rakentaa oppilastyönä, jolloin opiskelijat saavat todellista työharjoittelua ja kaupunki edullista tilaa.

Täysimittainen liikuntasali

Lukion yhteyteen voidaan rakentaa myös täysimittainen liikuntasali, jollainen Kalajoelta tällä hetkellä puuttuu. Liikuntasalia tarvitaan myös kalajokisten urheiluseurojen menestysedellytysten luomiseen. Särkät Volley todennäköisesti karsii mestaruussarjaan pääsystä jo tänä vuonna. Mestaruussarjan pelaamiseen tarvitaan täysimittainen kenttä ja riittävät yleistilat. Nyt tarvitaan yleisön painetta, että liikuntasali varmasti saadaan lukion rakentamisen yhteydessä. Ehkä veroprosenttia olisi pitänyt nostaa, kuten ehdotinkin valtuustossa, mutta sitä eivät muut valtuustoryhmät hyväksyneet. Nyt joudutaan ottamaan uutta velkaa entisen lisäksi jotta voidaan uudistukset toteuttaa. Uudistukset olisi ollut helpompi toteuttaa, jos veroprosenttia olisi nostettu. Myös salibandyn harrastukselle luodaan näin paremmat edellytykset ja tulevaisuudessa myös futsal saattaa olla Kalajoella mahdollista. Samalla se merkitsee sitä, että Kalajoen Pallon toiminta virkistyy ja kalajokisen jalkapallon taso nousee. Liikuntasali ei ole suunnitelmassa niin vahvasti esittetty vaan on esitetty lauseena: ”Liikunnan ja kulttuurin monitoimiareena parantaisi vielä huomattavasti ratkaisua”. Itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että liikuntahalli toteutetaan.

Kirjastoista nykyaikaiset tieto- ja kulttuurikeskukset

Toinen merkittävä rarkaisu on se, että kirjastolle kaavaillaan uusia tiloja Kalajoen keskustaan rakennettavaan kauppakeskukseen. Himangan kirjasto taas siirretään entiseen Himangan kunnantaloon, jolloin sen käyttöaste paranee merkittävästi. Raution kirjasto ollaan lakkauttamassa. Kirjastot eivät tänä päivänä ole enää sanan varsinaisessa merkityksessä kirjastoja, vaan ne ovat tieto- ja kulttuurikeskuksia. Tässäkin suhteessa Kalajoki astuu merkittävän askeleen naapurikuntien edelle uudistaessaan kirjastosysteeminsä ajan vaatimusten tasolle. Nyt Kalajoella ja Himangalla voidaan järjestään kirjastoissa erilaisia tapahtumia ja kulttuurielämyksiä. Ehkäpä kirjastotiloista löytyy paikka minun harrastukselle eli Kalajoki-näyttelylle, mikä on merkittävä osa kalajokista kotiseutuhistoriaa.

Peruskouluasioissa oppilaan edun näkökulma tärkein tekijä

Kaupungin keskustaajamassa Merenojan koulun lukion tilat ja kirjastotilat tulevat lisänä 5-9-luokkalaisten käyttöön. Luokkien 5-6- oppilaat tulevat Pohjankylältä, Vuorenkallion-Holman alueelta, Plassilta, Etelänkylältä, Heikkilänmäeltä, Hiekkasärkkien- Rahjan alueelta (Satamatien pohjoispuoli), Vasankarista, Leton alueelta, osalta Pitkäsenkylää.
Luokkille 7-9 oppilaat tulevat kaikilta muilta alueilta paitsi Raumankarin ja Merijärven koulun oppilaat.

Kaupungin keskustaajamassa Pohjankoulun kouluun tulevat luokat 0-4 Pohjankylältä, Vuorenkalliolta ja Holmalta, Plassilta, Etelänkylän koululta, Heikkilänmäeltä, Hiekkasärkkien ja Rahjan alueelta ( Satamatien pohjoispuoli), Vasankarista, Letolta ja osalta Pitkäsenkylää. Tämä on tarkoitus toteuttaa syksyllä 2016. Vuorenkallion koulun osalta tehdään tilapäisratkaisu 31.1.2014 mennessä.
Himangan keskustaajamassa Raumankarin koululle tulevat 0-9 luokat Himangalta, Pahkalasta, Pöntiöstä, Torvenkylältä, Hillilästä, Rahjasta ( Satamatien pohjoispuoli) Ainalista, Kurikkalasta, Tomujoelta ja Rautilan alueelta. Kirjastotilat tulevat opetuskäyttöön. Toteutus on syyslukukaudella 2014.

Tyngän aluekoululle tulevat oppilaat luokille 0-6 Tyngältä, Typöstä, Kärkisestä ja Pitkäsenkylältä ( osasta Pitkäsenkylää). Tyngän koululle jää silti käyttämätöntä kapasiteettia. Aikanaan en nähnyt hyvänä Tyngän koulun rakentamisratkaisua, koska päätös oli enemmän poliittinen kuin oppilaiden etuihin perustuva. Silloin kahdeksan koulun lakkauttaminen ostettin Tyngän koululla. Kahden valtuutetun kannatus piti ostaa uudella Tyngän koululla jotta kahdeksan koulua voittiin lakkauttaa.

Rautiossa Pöllän koululle 0-6-luokille tulevat oppilaat tulevat Raution Alapäästä ja Pöllästä. Raution entiseen kunnantaloon tulee ryhmäperhepäivähoito, päivähoidon ohjaus, ap/ip-toiminta. Kirjastotilat otetaan muuhun käyttöön. Raution ratkaisuun en ole tyytyväinen, sillä näen, että Rautioon on rakennettava uusi koulu Juha Sipilän ekologisen ajattelun mukaisesti. Rautio tarvitsee vetovoimatekijän, eli rautiolaisten on nyt voimakkaasti ajettava ratkaisua, jossa uusi hirsikoulu varmistetaan suunnitelmaan mukaan. Asialla on kiire. Vastustus asialle on suurin keskustan omassa piirissä.  Raution kouluille on nyt esitettävä muu käyttötarkoitus ja siihen Juha Sipilän ideoilla on varmasti ratkaisu läydettävissä. Mielestäni ekologiset seniorikeskukset olisivat eräs ratkaisu asiassa.

Mehäkylän alueen opiskelupaikaksi luokkien 0-9 oppilaille tulis Meijärven Koivupuhdon koulu. Tämä edellyttää neuvotteluja Merijärven kunnan kanssa, mutta uskon, että saadaan varmasti myönteine lopputulos aikaan. Tämäkin ratkaisu on tarkoitus toteuttaa syyslukukaudella 2014.

Mitkä koulut lakkautetaan?

Ratkaisu merkitsee Vuorenkallion, Etelänkylän, Rahjan, Mehtäkylän, Pahkalan ja Raution koulun lakkauttamista, suurinosa 2014 syyslukukauden alussa. Nyt on kylien elinvoimaisuuden kannalta tärkeä miettiä,mitä käyttöä koulujen voidaan saada. On tärkeää, että koulut jäävät kyläläisten käyttöön erilaisten harrastusten ja tapahtumien toteuttamiseen. On tärkeää huomioida, että Kalajoella ikääntyvien ihmisten määrä kohoaa lähes 1000 henkilöllä lähivuosien aikana. Mielestäni eräänlaiset ekologiset seniorikeskukset olisi erinomainen tapa hyödyntää lakkautettu kouluja. Nämä seniorikeskukset voisivat tarjota edullista ja rauhallista asuinympäristöä ikääntyville ihmisille. Samalla koulu olisi ikääntyiven ihmisten tukipiste.
Kouluverkkotyöryhmä ei ole ulottanut työtänsä lakkautettavien koulujen hyötykäytön etsimiseen. Tämä asia näyttää olevan Kalajoen kaupungin perusturvapuolen asia ja perusturvalautakunnan puheenjohtaja on aktiivinen koulujen puolustaja valtuutettu Alpo Murtoniemi, jolle nyt syntyy varmasti paineita asioiden eteenpäin viemiseksi. Keskustalaisen tunnuslause ei voi olla Kylät eläviksi – koulut kiinni.


Kouluverkkosuunnitelma on erinomainen pohja Kalajoen tulevaisuuden kannalta. Se avaa todella merkittäviä mahdollisuuksia kalajokisten etujen ajamiseen ja kilpailussa pärjäämiseen. Kouluverkkoratkaisu tarjoaa parhaimmat mahdolliset oppimisen edellytykset lapsille ja nuorille. Tämä on merkittävä vetovoimatekijä Kalajoella. Kirjastojen uudeelleen organisointi mahdollistaa viimeinkin mahtavat kulttuurin eteenpäin viemismahdollisuudet ja hyvät edellytykset kilpailussa pärjäämiseen muiden kuntien kanssa tälläkin saralla.

maanantai 4. marraskuuta 2013

Kalajoen Hiekkasärkkien alueeen luonnon tila




Kalajoen Hiekkasärkkien maisemat ovat erikoisuus suomalaisessa merenrantaluonnossa ja synialue on yksi tärkeimpiä kesäaikaisia matkailukohteita Suomessa. Jo vuodelta 1931 peräisin oleva Suomen Kuvalehti mainostaa Kalajoen Hiekkasärkkiä ainutlaatuisena alueena, jonka vertaista muualta Pohjois-Suomesta ei löydy. Viime vuosina matkailijamäärien kasvu on ollut nopeaa ja matkailijoita palveleva rakentaminen on tämän seurauksena ollut voimakasta.


Matkailun ympäristövaikutusten tunteminen on tärkeää ja matkailukeksusten suunnittelussa pitäisi pystyä arvioimaan kehitystä pitkälle tulevaisuteen. On todennäköistä, että vain huolellisesti suunnitellut ja toteutetut keskukset menestyvät parhaiten. Tämä edellyttää, että jo suunnitteluvaiheessa Kalajoen Hiekkasärkkien matkailun omaleimaisuuteen ja laatuun kiinnitetään huomiota ja selvitetään se, mitä muutoksia lisääntyvä matkailu ja matkailurkaentaminen aiheuttavat luonnonympäristöön. Luonnon tarjoamia moninaisia ympäristöhyötyjä voidaan hyödyntää pysyvästi vain mikäli rakentaminen tapahtuu ekologisesti järkevällä tavalla. Luonto nähdään usein passiivisena suunnittelua rajoittavana tekijänä. Suunnittleussa on kuitenkin tärkeää hyväksyä ja tunnustaa luonto itseisarvona. Esimerkiksi luonnon kestävyydessä on itse asiassa kyse siitä, mitä me itse olemme valmiit kestämään, minkälaiset häiriöt ja vauriot voimme hyävksyä ennen kuin katsomme elinympäristön kokonaislaadun alkavan heiketä. Lisäksi maine, joka saavutetaan luonnon ja ympäristön huomioonottamisella on eduksi.



Hiekkasärkillä matkailuun liittyvän rakentamisen leviäminen aikaisemmin koskemattomille alueille tuhoaa maisemaan, luontoon ja ulkoilutoimintaan, kuten kävelyyn liittyvän poetentiaalisen vetovoimatekijän. Hiekkasärkkien alue onkin viime vuosina muuttunut ulkoiselta olemukseltaan rajusti. Alueella lisääntyvä matkailu ja rakentaminen, jossa käytetyt menetelmät eivät ole aina luontoa säästäneet, jättävät oman jälkensa luontoon. Useiden toimintojen keskittyessä tällä alueelle on tämän ainutlaatuisen ympäristön sietokyky asetettu koetukselle ja ilman huolellista suunnittelua saatetaan aiheuttaa jopa korjaamattomia vaurioita ja laajat alat ovat vähitellen vaarassa tuhoutua.



Luonto tulevaisuudessakin paras matkailun vetovoimatekijä. Ihmisten vaikutusten ymmärtämiseksi alueen luonnon ja siinä valitsevien prosessien ymmärtäminen on tärkeää. Tämän tutkimuksen (Kalajoen Hiekkasärkkien luonto, Tutkimusraportti II 1995) tarkoituksena on antaa yleiskuva Hiekkasärkkien luonnon kehityshistoriasta, alueen luontaisista olosuhteista sekä selvittää alueella vallitsevat luonnolliset prosessit. Tarkoituksena on selvittää myös ihmisen aiheuttamat näkyvät muutokset sekä itse alueella että luontoprosessissa. Tähän kuuluvat lähinnä kasvillisuuden ja maaperän tilan sekä tuulen toiminnalle alttiiden sekä yleisesti eroosioherkkien alueiden karttoittaminen, joissa esiintyy maan pintamateriaalin kulumista, kulkeutumista ja kasautumista. Tutkimuksen avulla pyritään myös ennakkoimaan se, mihin suuntaan luonnon prosessit kehittyvät alueella ja miten suunnittelullla ehkäistään luonnon kuluminen. Lopussa annetaan myös ehdotuksia siitä, miten Hiekkasärkkien luontoa voidaan hyödyntää mahdollisesti ilman, että luontoa vaurioitetaan.


Tutkimuksessa todetaan: Keskuskarin venesataman laajennussuunnitelma perustuisi uuden allonmurtajan rakentamiseen sataman eteläpuolelle. Suunnitelman toteutus karkaisisi virtauksen Keskuskarin ja mantereen välistä, mikä aiheuttaisia nopeaa sedimentoitumista sataman eteläpuolella. Myös tämä suunnitelma edellyttää sillan rakentamista pengertien tilalle.


Kalajoen Hiekkasärkkien luonnontilasta on tehty erittäin perusteellinen ja hyvä selvitys. Valitettavasti Kalajoen päättäjät ja ennenkaikkea elinkeino- ja maankäyttätoiminta eivät ole huomioineet tätä selvitystä päätöksiä tehdessään. Kalajoen lokkiongelman kesän 2013 lokit löytyvät peilistä, jota katsovat Kalajoen kaupungin elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan jäsenet.

Lähdeaineisto Oulun Yliopiston maantieteenlaitoksen tutkimusraportti II 1995 Kalajoen Hiekkasärkkien luonto.

perjantai 1. marraskuuta 2013

Hiekkasärkkien rannan rehevöitymiselle on omat syynsä



Pekka Nikkarikoski halusi vuonna 1998, että Keskuskarin pengertie muutettaisiin kokonaan sillaksi.

Matti Tapaninen on tehnyt vuonna 1995 Oulun Yliopistossa tutkimuksen Kalajoen Hiekkasärkkien luonnosta, Tutkimusraportti II. Tapaninen toteaa tutkimuksessaan, että Keskuskarin Pengertie on katkaissut aineksen luontaisen kulkeutumisreitin. Tapaninen toteaa, että Keskuskarin ja mantereen välinen lahti umpeutuu varsin pian kokonaan, ja silloin lakkaa myös sataman ja mantereen välinen vedenvirtaus.

Kalajokiseudun haastattelussa 11.7.1998 Pekka Nikkarikoski sanoo, että rehevöitymistä on aivan liikaa pistetty maan nousemisen piikkiin. - Vuodesta 1961 maa on noussut 27-30 cm. Nikkarikoski selittää, että lounaismyrsky pesi aikaisemmin rannat puhtaiksi ja levitti dyyneille valkeaa hiekkaa. Keskuskarin pengertie on nyt tukkinut myrskyn kulun. Vuonna 1985 rakennettu kymmenmetrinen silta ei riitä virtauksen parantamiseen. Nikkarikoski on sitä mieltä, että myös venesataman väylän madaltuminen johtuu osittain tiestä. Maa-aines kertyy sataman suulle, kun se ei pääse kulkemaan eteenpäin. Tapaninen puolestaan toteaa tutkimuksessaan, että sataman toimivuus vaatisi pengertien muuttamista kokonaan sillaksi. Kunnan ympäristönsuojelusihteeri Jorma Seppälä myöntää, että tie on yksi syy rehevöitymiseen. - Silta on liian kapea, ei se veden vaihtuvuutta paljon auta. Leirintäalueen kannalta olisi hyvä, jos tie olisi leveämmästi auki.

Vuonna 1998 Hiekkasärkillä Keskuskarin venestaman eteläpuolella loma-asuntoja omistavat ovat huolestuneina panneet merkille alueen nopean rehevöitymisen, joka on tuonut mukanaan laajat naurulokkiyhdyskunnat. Meteli Pikku Keskuskarissa on lähes sietämätön yhdyskuntien pitäessä kirkunaansa, ja lisäksi linnut sotkevat paikat ulosteillaan. Pekka Nikkarikoski sanoo, että lokit käyvätkettutarhoilla aterioimassa ja sottavat sitten täällä paikat. Eivät ne käy kimppuun mutta paskantavat kaljulle ja huutavat läpi yön. Nikkarikoski sanoo, että lokit ilmestyivät rantaan 70-luvulla sen jälkeen, kun Keskuskarin venesataman tie rakennettiin. Kunnaninsinööri Paavo Soukan mukaan pengertien muuttamiseksi sillaksi ei ole olemassa taloudellisia perusteita.
Pekka Nikkarikoski arvelee, että rehevöitymisestä rannasta alkaa pian tulla kunnalle ongelmia. Lampi saastuu ja rannat lietteentyvät. Golf-puistoon rakennetaan lisää mökkejä, ja jostainhan sieltäkin pitää rantaan päästä. Näin Kalajokiseutu 11.7.1998.

Mitä on tapahtunut vuoden 1998 jälkeen Hiekkasärkillä?

Pekka Nikkarikosken ennustus on toteunut, sillä keväällä 2013 lokkisota oli kuumimmillaan. Syyllisiksi todettiin Kalajoen virkamiesten toimesta lokit. Myös ympäristökeskus kelpasi lokkisodan syntipukiksi. Tilanne on kuitenkin se, että lokit ovat seuraus Kalajoen kaupungin omista toimista. Keskuskarin tien rakentaminen oli ensimmäisiä askelia rantojen rehevöittämisessä. Myös leirintäalueen uuden alueen rakentaminen tehtiin niin, että siihen ajettiin runsaasti maata ja vaikutettiin veden virtaamien kulkuun. Lisäksi Golf-kenttää on rakennettu lisää ja käyttö on lisääntynyt ja se ei ainakaan ole vaikuttanut pienentävästi rehevöitymiseen. Myös mökkirakentaminen on lisääntynyt merkittävästi vuodesta 1998.

Kalajoen kaupungille turkistarhauksesta tulevat verotulot ovat n. 5 prosenttia Kalajoen kaupungin verotuloista eli noin 1,9 miljoonaa euroa ja myyntitulot reilusti yli 30 miljoonaa euroa joten kerrannaisvaikutukset ovat erittäin merkittävä asia Kalajoelle. Kalajoella on 82 turkistarhaa. Yhteisöverostakin turkistarhojen verotulo on erittäin merkittävä asia Kalajoella. Lisäksi suurin osa turkistarhojen lannasta päätyy kompostoinnin jälkeen pelloille lannoitteeksi. Turkistarhoille lanta on enemmän jätehuoltoa kuin ravinnekauppaa. Kalajoen Jäähdyttämö Oy:n rehunvalmistus on vuositasolla n. 38 miljoonaa kiloa .


Kalajoen Jäähdyttämö kertoo toiminnastaan näin:


Kalajoen Jäähdyttämö Oy on perustettu v. 1961. Yrityksen silloinen tehtävä oli valmistaa rehua paikallisille tarhaajille. Tehtävänkuva yrityksen alkuajoista on muuttunut. Tehtävämme nykyään on tehdä laadukasta ja kilpailukykyistä rehua asiakaspalvelulla maustettuna. Rehun jakoalueet ovat laajentuneet vuosien siivittämänä laajemmalle alueelle pitkin Pohjanmaata. Tuotannon kasvu rehusekoittamolla on ollut vaihtelevaa. Vuonna 1962 rehua valmistettiin 837 000 kg ja valmistus vuonna 2009 on 32 000 000 kg. Nykyiset toimitilat on rakennettu uudelleen samoille sijoille vuoden 2003 helmikuun 27. yön tuhopolton jälkeen. Palon jälkeen rehukeskuksen valmistuskapasiteettiä on nostettu 25 000 000 kg. Talvella 2009 Valmistuskapasiteettimme nostettiin 400 tn vuorokaudessa. Kalajoen Jäähdyttämöllä on voimassaoleva ympäristölupa, jossa lupa on annettu 40 000 tn rehun valmistukseen vuosi tasolla. Vuonna 2007 rehuasiakkaita yrityksellämme oli yhteensä 53 ja tällä hetkellä v. 2009 rehuasiakkaita on 96 kappaletta.
Käytämme osto- ja alihankintatoimissa mahdollisimman paljon lähialueen yrityksiä ja tuemme näin toiminnallamme lähialueitten työllisyyttä. Kalajoen Jäähdyttämöllä on tällä hetkellä 10 vakituista ja 2 osa-aikaista työntekijää. Rehua ajavilla yrityksillä työntekijöinä on osa-aikaisia 2 ja päätoimisia 6 henkilöä. Vakituisia raaka-aineiden kuljettajia on 1 henkilö ja osa-aikaisia kuljetusyrityksiä lähialueelta useita. Konikarvon satamassa on lisäksi kasi troolia jotka pyytävät päätoimisesti rehusilakkaa Jäähdyttämölle. Eli noin 22 henkilöä työskentelee Kalajoen Jäähdyttämölle vakituisesti tai osa-aikaisesti.
Myös muu elinkeinotoiminta on kehittynyt Kalajoella. Näistä on esimerkkinä Isopahkalan maatila, mikä yksi Pohjoismaiden suurimmista tai ehkä suurin. Lantaa tuottaa tämäkin laitos n. 1500 mullin toimesta. Lantaa ajetaan pelloille, jotka rehevöittävät vesiä sallituissa rajoissa.

Maatila Isopahkala
http://www.isopahkala.net/


Luonnollisesti maan nousema on yksi tekijä rehevöitymisessä. Valitettavasti Vihaslahden alue on jätetty oman onnensa nojaan eikä sitä ole puhdistettu niin, että vesien virtaama olisi ollut vapaampaa.