Valtuustoaloite
Hiihtotunneliselvitys
ja paikan varaaminen kaavoituksessa hiihtotunnelille
Kalajoen
matkailun keskeisin ongelma on matkailun kausiluonteisuus ja myös
se, että matkailijoiden viipymä Kalajoella on liian lyhyt.
Matkailijoiden toivotaan viipyvän Kalajoella kauemmin ja jättävän
rahaa paikkakunnalle enemmän. Muutokseen tarvitaan uusia
vetovoimaisia palveluja ja investointeja. Hiihtotunneli tulisi
pidentämään Kalajoen matkailukautta ja olisi erinomainen lisä
Kalajoen liikuntapaikkoihin. Hiihtotunneli olisi erinomainen
vetovoimatekijä myös Kalajoen liikuntapainotteiselle lukiolle ja
Arteman opiskelijoille.
Miten
matkailukautta voidaan pidentää?
Matkailukautta
voidaan jatkaa luomalla uusia harrastusmahdollisuuksia
ympärivuotiseen liikuntaan. Hiihtotunneli on ratkaisu omalta
osaltaan tähän ongelmaan. Vuonna 2006 Suomessa on toiminnassa
hiihtotunnelit Vuokatissa, Jämillä, Uudessakaupungissa,
Leppävirralla ja Paimiossa. Lempäälässä tunneli oli rakenteilla.
Suomessa on tarvetta vielä muutamalle hiihtotunnelille.
Hiihtotunnelille tarvitaan 35 000 – 40 000 käyttäjää jotta se
olisi kannattava sijoitus.
Kalajoen
Hiekkasärkillä yöpymisvuorokausien määrä on lähes 300 000
vuodessa ja Hiekkasärkät ohittaa vuoden aikana n. 1,7 miljoonaa
autoilijaa 8-tietä pitkin. Hiekkasärkillä on päiväkävijöitä
satojatuhansia.
Suomen
Hiihtoliitto toteaa lausunnossaan, että Suomeen tarvitaan lisää
hiihtotunneleita ja Kalajoen muu matkailun palvelurakenne tukee
erittäin merkittävästi kannattavan liiketoiminnan aikaansaamista.
Suomen Hiihtoliitto on omalta osaltaan valmis antamaan
hiihtotunnelihankkeen käyttöön kaiken tietotaitonsa ja siten
tukemaan hankkeen onnistumista. Keski-Pohjanmaan Hiihto ry on antanut
hankkeesta puoltavan lausuntonsa 14.8.2006. Keski-Pohjanmaan Liikunta
on antanut hankkeesta puoltavan lausuntonsa 18.5.2006. Suomen
Curlingliitto on antanut hankkeesta puoltavan lausuntonsa 23.8.2006.
Hiekkasärkkien Yrittäjäyhdistys on ottanut asiaan myönteisen
kannan kokouksessaan 18.8.2006.
Millainen
hiihtotunneli?
Jämille
rakennettu hiihtotunneli on rakennettu puusta ja se soveltuu
maisemaan erittäin hyvin. Tämä rakentamistyyli soveltuu
Hiekkasärkille parhaiten. Hiihtotunnelin pääasialliset kantavat
rakenteet ja vaippa on valmistettu puusta. Jämin tunnelin
rakennusratkaisut ja –detaljit on käyty läpi Tampereen
teknillisen korkeakoulun talonrakennustekniikan osaston kanssa.
Tunneli on rakennettu kokonaan maanpäällisenä rakenteena. Jämin
tunnelin heikkoutena on sijainti ja tunnelin toimintojen
yksipuolisuus.
Uudenkaupungin
VahterusRingin hiihtotunneli on kaksiosainen, jonka toisella puolella
voi hiihtää ja toisella puolella rullaluistella, juosta tai
sauvakävellä jne. ympäri vuoden. Hiihtopuolella lämpötila on –2C
ja kuntoilupuolella +8C. Hiekkasärkille on mahdollista rakentaa
edullisin kustannuksin hiihtotunneli maastollisista olosuhteista
johtuen. Hiihtotunnelissa voisivat olla monipuoliset palvelut, jotka
takaavat riittävän asiakaskunnan hiihtotunnelille. Mallia voidaan
ottaa Uudenkaupungin VahterusRingistä.
Curling
on laji, joka soveltuu naisille ja miehille, niin nuorille kuin
vanhemmillekin ihmisille. Suomen Curling-liitto toteaa lausunnossaan,
että Kalajoen Hiekkasärkille ja hiihtotunnelin yhteyteen laji
soveltuu erinomaisesti sen käyttäjäkunta huomioon ottaen, josta
hyvänä esimerkkinä toimivat curling-radat Jämijärvellä ja
Uudessakaupungissa. Curling on laji, mikä ei vaadi aloittajalta
minkäänlaista rahallista panostusta, kaikki tarvittavat välineet
ovat pelipaikalla valmiina. Curling kehittää liikunnallisia taitoja
ja on sosiaalisena lajina erinomaisen esimerkiksi
firmaliikuntaan.
Suomessa
on 760 000 sauvakävelyn säännöllistä harrastajaa. Hiihtotunnelin
kuntopuoli tarjoaa näille harrastajille erinomaiset mahdollisuudet
harrastaa sauvakävelyä. Sauvakävely on 20 prosenttia tehokkaampaa
kuin tavallinen kävely.
Golf-simulaattorin
avulla varmistetaan se, että golf-harrastajat voivat pelata golfia
ympäri vuoden. Golf-simulaattorin avulla voidaan hioa
lyöntitekniikkaa ja tutustua golfiin ja kansainvälisiin
golf-kenttiin. Hiekkasärkkien Golf-kenttä on rankattu Suomen
toiseksi parhaimmaksi golf-kentäksi. Golf-harrastajien määrä on
jatkuvasti hurjassa kasvussa. Golf-simulaattori palvelee myös
Hiekkasärkkien golf-kentän käyttäjiä ja pelaajia sekä muita
asiasta kiinnostuneita.
Mikä
on sijoituspaikka?
Hiihtotunneli
on mahdollista sijoittaa hiihtomajan maastoon kaavoitettavan
lomakylän yhteyteen. Sijainnillisesti se olisi erittäin hyvällä
paikalla ja liikenteellisesti sinne olisi helppo mennä ja
tulla.Hiihtotunnelin pituus voisi olla 1,5 kilometriä, jolloin
hiihtotunneli olisi ehkä maailman pisin hiihtotunneli.
Hiihtotunnelista
on tehtävä selvitys ensi tilassa ja varattava kaavoituksessa paikka
sen toteuttamiselle.
Kalajoella
27.05.2014
Perussuomalaisten
valtuustoryhmä
Erkki
Aho Lek Pernu
Valtuustoaloite
Ekologinen
kehittämiskeskus Rautioon
Juha
Sipilä esitti Rautio-päivillä vuonna 1998 perustettavaksi Rautioon
ekologista kehittämiskeskusta. Asia on vieläkin ajankohtainen.
Puuraaka-aine on noussut tärkeimmäksi energialähteeksi maassamme
ja on ohittanut muun muassa kivihiilen ja öljyn. On erityisen
tärkeää, että hyödynämme tehokkaasti Suomen tärkeimmän
uusiutuvan luonnonvaran kasvun ja hyvinvoinnin lisäämisen
mahdollisuudet.
Yhteiskunnallamme
ei ole varaa jättää metsien tarjoamia resursseja ja
mahdollisuuksia hyödyntämättä. Metsäala voi luoda
tulevaisuudessa uutta, kestävää taloudellista kasvua ja
työpaikkoja sekä palveluita. Tärkeää on edellytysten luominen
alan yrityksille ja niiden uudistumiselle ja kasvuyritysten
kehittymiselle.
Energiayrittäjyys
on maatilan luonteva valinta. On omaa metsää ja koneet valmiina ja
taito niiden käsittelyyn. Puuperäisiä
biopolttoaineita ovat puu, puuhake, hakkuujätteet, kannot ja
puupelletit; erilaiset sahateollisuuden synnyttämät purut sekä
lastut ja niistä tehdyt puristeet kuten briketti.
Puu ja
biokaasu ovat luontevia energilähteitä.
Turve
on hitaasti uusiutuvaa biomassaa. Sitä käytetään polttoaineena
pienten laitosten lämmöntuotannossa; suuremmissa voimalaitoksissa
sekä sähkön- että lämmöntuotannossa. Turvetta syntyy kuolleiden
kasvinosien maatuessa hyvin kosteissa olosuhteissa.
Eloperäinen
jäte eli biojäte on teollisuuden, yhteiskunnan ja maatilojen
jäteainesta. Se on erinomaista raaka-ainetta jalostettavaksi
biokaasuksi. Biokaasutus on järkevimpiä tapoja tuottaa energiaa,
koska jätteet ja liete ovat ehtymätön luonnonvara yhteiskunnassa.
Potentiaalisimpia
biokaasun raaka-ainelähteitä ovat jätevedenpuhdistamojen lietteet,
maatalouden lannat ja kasvibiomassat sekä yhdyskuntien ja
teollisuuden biopohjaiset jätteet. Peltokasveja voidaan myös
viljellä biokaasutuotannon raaka-aineeksi, ja kaatopaikoilta kerätä
kaasua energiana hyödynnettäväksi. Käytännössä prosessiin ja
raaka-aineeksi käy mikä tahansa biohajoava aines.
Peltobiomassat
koostuvat pelloilla tai soilla kasvatetuista energiakasveista tai
niiden osista. Peltobiomassaksi soveltuvat muun muassa paju, hamppu,
ruokohelpi, öljykasvit ja viljakasvien osat kuten olki. Näitä
voidaan käyttää polttoaineena sinällään tai niistä voidaan
jalostaa kiinteitä tai nestemäisiä polttoaineita. Esimerkiksi
öljykasveista voidaan jalostaa biodieseliä.
Energiatuotanto
voi olla useamman talon yhteistyötä. Biopolttoaineen
hankintalogistiikkaa on edistettävä ja parannettava polttoaineen
laatua ja vahvistettava bioenergia-alan yritysten
liiketoimintaedellytyksiä. Meille on tärkeää maaseudun
elinvoimaisuuden kehittäminen. Maatalouden kilpailukykyä
parannetaan maaseudun yritystoimintaan monipuolistamalla. Biokaasun
tuottaminen lietteestä ja energiakasvit luovat uusia mahdollisuuksia
maaseudun tiloille. Bioenergian kasvu luo lisää työpaikkoja
maaseudulle myös kone-, auto- ja lämpöyrittäjille.
Maalämpö
on uusiutuvaa
energiaa,
jota voidaan taloudellisesti kannattavasti tuottaa hajautetusti
pienissä rakennuskohtaisissa yksiköissä. Järjestelmä on
kuitenkin sitä kannattavampi mitä suurempi rakennus ja
energiankulutus ovat.
Maalämmön hyödyntäminen on keskeinen osa ekologista kehittämistä.
Tuulivoimaloita
on Kalajoelle ja sen läheisyyteen suunnitteilla satoja.
Tuulivoimalat ja niiden rakentaminen sekä huolto tarjoavat
tulevaisuudessa useita työpaikkoja. Tuulivoiman hyödyntäminen ja
tuulivoima-alan henkilöiden koulutus voisi olla osa Raution
ekologista kehittämiskeskussuunnitelmaa.
Ekologisesta
rakennustavasta ja ekologisesta toteutuksesta voisi olla
malliesimerkki koko muulle Suomelle Raution uusi koulukeskus Raution
Nuorisoseuran ja muiden liikuntapaikkojen yhteyteen.
Esitämme,
että Kalajoen kaupunki aloittaa selvityksen tekemisen mahdollisimman
nopeasti Raution ekologisen kehitämiskeskuksen toteuttamisesta.
Kalajoella
27.05.2014
Perussuomalaisten
valtuustoryhmä
Erkki
Aho Lek Pernu
Valtuustoaloite
Täysimittainen
liikuntahalli Kalajoelle
Kalajoella ei ole
täysimittaista liikuntahallia. Kalajokinen lentopallojoukkue nousi
SM-liigaan ja sai poikkeusluvan pelata tulevan kauden Merenojan
salissa, mikä ei ole täysimittainen. Kalajoki tarvitsee
ehdottomasti ja ensi tilassa täysimittaisen liikuntahallin myös
muidenkin urheilulajien harrastajille ja liikuntapainotteisen lukion
vetovoimatekijäksi.
Täysimittainen
liikuntahalli voidaan toteuttaa Merenojan alueelle lukion
läheisyyteen. Varoja säästyy esitettyihin suunnitelmiin nähden,
jos lukioa laajennetaan nykyiselle paikkalleen kirjaston tiloihin ja
varataan laajennusmahdollisuus edelleen tuleville vuosille. Jos uutta
lukiota ei rakenneta, säästetään n. 7 miljoonaa euroa. Lisäksi
jos luovuttaan joidenkin utopistisesta kauppakeskushaaveilusta ja
annetaan rakennuslupa uudelle Halpa-Hallille, niin saadaan varmasti
edullisesti nykyiset Halpa-Hallin tilat kaupungin käyttöön.
Silloin voidaan siirtää kirjasto ja tarvittavat opetus- ja
yritystilat nykyiseen Halpa-Halliin. Näin säästetään 3 miljoonaa
euroa, jotka on jo varattu uuteen kauppakeskukseen kirjaston
sijoittamista varten.
Lisäksi meillä on ns.
Repo-rahoja n. 13.8 miljoonaa euroa sijoitettuna ja näistä
sijoituksta voidaan purkaa osa täysimittaisen liikuntahallin
rakentamiseen. Täysittaisen liikuntahalli on todella tärkeä asia
Kalajoen tulevalle kehittmiselle.
Asia on otettava
investointisuunnitelmaan ensimmäiselle sijalle.
Kalajoella 27.05.2014
Perussuomalaiste
valtuustoryhmä
Erkki Aho
Lek Pernu
Urheiluseurojen
tukeminen
Särkät
Volley nousi lentopalloilun SM-liigaan ja pelaa SM-liigaa Liiga
Särkät-nimellä. Lentopalloilun SM-liiga joukkue tuo Kalajoen
kaupungille näkyvyyttä ja on osa Kalajoki-kuvaa. Esitämme,että
Kalajoen kaupunki sponsoroi avoimesti, rehellisesti ja Kalajoen
kaupungin edun mukaisella tavalla Liiga Särkät joukkuetta 40 000
euron summalla.
JHT-Kalajoki
pelaa jääkiekkoa Suomi-sarjassa ja tuo samalla tavalla Kalajoen
kaupungille näkyvyyttä ja on osa Kalajoki-kuvaa. Esitämme, että
Kalajoen kaupunki sponsoroi avoimesti, rehellisesti ja Kalajoen
kaupungin edun mukaisella tavalla JHT Kalajoen Suomisarja-joukkuetta
30 000 eurolla.
Näillä
ratkaisulla määritetään selkeästi kaupungin ja kaupunkikonsernin
rooli ja vastuu näiden joukkueiden tukemisessa. Joukkueiden
tukemisen tavat on keskitettävä yhdelle taholle esim.
Kalajoki-Akatemialle, joka koordinoi tarvittaessa tuen tarvittavien
tahojen kautta. Silloin tukieurojen määrä on määritelty ja
seuranta on luottamusmiehillekin helpompaa.
Kalajoella
27.05.2014
Perussuomalaisten
valtuustoryhmä
Erkki
Aho Lek Pernu