keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Kalajoen kaupunginvaltuuston kokous 28.10.2014





Kalajoen kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen 29.4.2014 § 43 perustaa työryhmä Raution kylän asioiden valmistelua varten. Päätös on lainvoimainen. Lainvoimaisen valtuuston päätöksen voi kumota vain valtuusto itse. Valtuusto ei ole kumonnut tätä päätöstä. Kaupunginvaltuuston päätöksen toimeenpanee lain mukaan kaupunginhallitus.
Kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa 8.9.2014 § 222. Kaupunginhallitus on kieltäynyt panemasta täytäntöön kaupunginvaltuuston päätöstä. Asiasta on tehnyt oikaisuvaatimuksen valtuutettu Alpo Murtoniemi ja Raution kyläyhdistys. Kaupunginhallitus on käsitellyt oikaisuvaatimuksen 18.9.2014 ja päättänyt äänestyksen jälkeen 6-3 hylätä oikaisuvaatimuksen.
Kaupunginjohtaja on tuonut oikaisuvaatimuksen kaupunginhallitusen päätöksestä 8.9.2014 § 222 kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Kaupuninginhallituksen päätöksestä ei ilmene, että kaupunginhallitus olisi tehnyt tällaista päätöstä, että asia tuotaisiin valtuuston käsittelyyn. Oikaisupäätöksen oikea käsittelypaikka on Oulun hallinto-oikeus.
Asia eli oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätöksestä 8.9.2014 § 222 koskien Työryhmän perustamista Raution kylän kehittämisen tueksi tuotiin valtuuston käsittelyyn 28.10.2014 § § ilman, että kaupunginhallitus olisi sitä esittänyt. Esitys oli kaupunginjohtajan esitys. Asiasta äänestettin ja nyt asiasta on Kalajoen valtuustolla kaksi erilaista päätöstä, joista toinen on lainvoimainen. Uusi päätös ei luonnollisestikaan ole vielä lainvoimainen.

Äänestys asiassa suoritetaan valtuustossa seuraavasti:

Yksityiskohtaisessa äänestysjärjestyksessä pääehdotus ja kaikki muut kannatetut ehdotukset tulevat äänestykseen niin, että osallistujat voivat määritellä kantansa kaikkiin ehdotuksiin. Pääehdotus on yksityiskohtaisen äänestysjärjestyksen pohjana.
Aluksi vastakkain asetetaan mahdollinen lykkäysehdotus ja asian käsittely. Jos lykkäysehdotus voittaa, on se kokouksen päätös. Jos asiaa päätetään käsitellä edelleen, tulee seuraavaan äänestykseen vastakkain kaksi pääehdotuksesta eniten poikkeavaa ehdotusta. Tämän äänestyksen voittanut ehdotus tulee sitten vastakkain pääehdotuksesta seuraavaksi kauimmaisen ehdotuksen kanssa.
Näin lähestytään pääehdotusta, kunnes äänestyssarjassa viimeksi voittanut ehdotus tulee vastakkain pääehdotuksen kanssa. Tällöin tässä äänestyksessä voittanut ehdotus tulee päätökseksi, ellei keskustelussa ole esitetty myös hylkäävää ehdotusta. Jos hylkäysehdotus on tehty, tulee se vielä edellisessä äänestyksessä voittaneen kanssa vastakkain. Täten äänestyskierroksen viimeisen äänestyksen voittanut ehdotus tulee päätökseksi.

Mitä lakipykäliä ja asioita on syytä tarkastella tämän asian käsittelyn perusteella:

Perustuslain 2 §:n mukaan kaikessa julkisessa toiminassa on tarkoin noudatettava lakia.

Perustuslain 118 §:n mukaan luottamushenkilöt toimivat virkavastuulla.

Kuntalaki 40 § Virheellinen menettely luottamustoimessa

Jos luottamushenkilön voidaan todennäköisin perustein epäillä syyllistyneen toimessaan virkarikokseen tai muuten menetelleen siinä velvollisuuksiensa vastaisesti, kunnanhallituksen on vaadittava asianomaiselta selitys sekä tarvittaessa ilmoitettava asiasta valtuustolle. Asiasta on viipymättä tehtävä rikosilmoitus, jos kysymyksessä on ilmeinen virkarikos.
Valtuusto voi tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi pidättää luottamushenkilön toimestaan. Ennen valtuuston kokousta voi pidättämisestä väliaikaisesti päättää valtuuston puheenjohtaja. Pidättämispäätös voidaan panna täytäntöön heti.(1.2.2002/81)

Kuntalaki 53 § Valtuustoasioiden valmistelu
Kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat lukuun ottamatta asioita, jotka koskevat valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä taikka jotka 22 §:ssä tarkoitettu tilapäinen valiokunta tai 71 §:ssä tarkoitettu tarkastuslautakunta on valmistellut.
Tilapäisen valiokunnan on hankittava sen valmisteltaviin kuuluvissa asioissa kunnanhallituksen lausunto

Kuntalaki 55 § Valtuustossa käsiteltävät asiat
Valtuusto voi käsitellä asian, joka on mainittu kokouskutsussa ja joka on valmisteltu 53 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Jos asia on kiireellinen, valtuusto voi päättää ottaa asian käsiteltäväkseen, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos asiaa ei ole valmisteltu, päätös asian ottamisesta käsiteltäväksi on tehtävä yksimielisesti.

Kuntalaki 56 § Valtuuston päätösten laillisuuden valvonta
Jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muuten lainvastainen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saatettava valtuuston uudelleen käsiteltäväksi.
Jos valtuusto pysyy päätöksessään, kunnanhallituksen on saatettava hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, onko täytäntöönpanolle laillisia esteitä. Hallinto-oikeus ei saa ratkaista asiaa ennen kuin valitusaika päätöksestä on kulunut. (26.3.1999/435)

Kuntalaki 98 § Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus
Päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.

Rikoslaki 4o luku
7 § (8.9.1989/792) Virka-aseman väärinkäyttäminen. Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa
  1. rikkoo tai jättää täyttämättä virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään tai
  2. käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,
hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.
8 § (8.9.1989/792) Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen. Jos virka-aseman väärinkäyttämisessä
  1. tavoitellaan huomattavan suurta hyötyä tai
  2. pyritään aiheuttamaan erityisen tuntuvaa haittaa tai vahinkoa tai
  3. rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästi
ja virka-aseman väärinkäyttäminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, virkamies on tuomittava törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi sekä viralta pantavaksi.
9 § (8.9.1989/792) Soveltamisalasäännös. Tämän luvun 7 ja 8 §:n säännöksiä, viraltapanoseuraamusta lukuun ottamatta, on sovellettava myös julkisyhteisön työntekijään silloin kun hän osallistuessaan 2 luvun 12 §:ssä tarkoitetun julkisyhteisön tai laitoksen päätöksentekoon tai sen valmisteluun taikka käyttäessään palvelussuhteeseensa perustuvaa julkista valtaa muussa tehtävässään menettelee 7 tai 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Julkisyhteisön työntekijän menettelyn arvioinnissa on tällöin otettava huomioon virkatoiminnassa noudatettavien säännösten ja määräysten asemesta hänen työssään noudatettavat säännökset ja määräykset.
Tämän luvun 1-4 §:ää sovelletaan myös silloin, kun rikoksen tekijä on 16 luvun 20 §:ssä tarkoitettu Euroopan yhteisöjen palveluksessa oleva henkilö, Euroopan unionin toisen jäsenvaltion virkamies tai Schengenin yleissopimuksessa tarkoitettu vieraan valtion virkamies. (16.3.2001/234)
10 § (8.9.1989/792) Virkavelvollisuuden rikkominen. Jos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa säädetyllä tavalla rikkoo tai jättää täyttämättä virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos hän on syyllistynyt 1 momentissa mainittuun rikokseen toimimalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa vastaisesti taikka laiminlyömällä jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.
11 § (8.9.1989/792) Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen. Jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta tai varomattomuudesta muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo tai jättää täyttämättä virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.

Rikoslaki 36 luku

5 § (24.8.1990/769) Luottamusaseman väärinkäyttö. Jos se, jonka tehtävänä on hoitaa toisen taloudellisia tai oikeudellisia asioita, väärinkäyttää luottamusasemaansa
  1. ryhtymällä sellaiseen toimeen, johon hänellä ei ole oikeutta, tai
  2. jättämällä tehtävänsä kokonaan tai osaksi suorittamatta
ja siten aiheuttaa vahinkoa sille, jonka asioita hänen tulee hoitaa, hänet on tuomittava luottamusaseman väärinkäytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Asian käsittelyssä on tehty lähes kaikki mahdolliset virheet ja teot ovat tahallisia, koska olin lähettänyt kaikille kaupunginvaltuuston jäsenille ja kaupunginjohtajalle asiasta etukäteen sähköpostiviestin ja vaatinut asian vetämistä pois esityslistalta. Tästä sähköpostitodisteena:

From: Erkki Aho
Sent: Monday, October 27, 2014 11:15 AM
Subject: asian vetäminen pois valtuuston esityslistalta

Asian vetäminen pois valtuuston esityslistalta
Pyydän, että kaupunginhallitus vetää valtuuston esityslistalta pois asian koskien oikaisuvaatimuksen käsittelyä. Asia kuuluu Oulun hallinto-oikeuden käsiteltäviin asioihin, koska asiasta on tehty valitus. Asia ei kuulu Kalajoen kaupunginvaltuuston päätettäviin asioihin. On täysin selvää, että valtuuston päätöksen toimenpano kuuluu kaupunginhallitukselle. Jos kaupunginhallitus kieltäytyy toimeenpanemasta valtuuston päätöksiä, niin silloin kaupunginhallituksen on erottava.
Valtuuston esityslistalla asia:
Esitys Kalajoen kaupunginvaltuustolle 28.10.2014 § 4 asiakohta
Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätöksestä 8.9.2014 § 222 koskien Työryhmän perustamista Raution kylän kehittämisen tueksi 218/00.00.01/2014
191/03.06.02/2013 Khall § 251
(Valmistelija: kaupunginsihteeri Otso Juvonen)
Valtuutettu Alpo Murtoniemi sekä Raution kyläyhdistys ovat tehneet 17.9.2014 päivätyt oikaisuvaatimukset kaupunginhallituksen päätöksestä 8.9.2014 § 222. Oikaisuvaatimukset ovat kirjattu saapuneeksi 18.9.2014. Oikaisuvaatimuksissa vaaditaan kaupunginhallituksen päätöksen oikaisemista ja kumoamista ja toteuttamaan valtuuston 29.4.2014 § 43 6 kohdan päätöstä ja tahtoa.
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus hylkää oikaisuvaatimukset. Kaupunginvaltuuston päätös 29.4.2014 § 43 perustaa työryhmä Raution kylän asioiden valmistelua varten on ristiriidassa valtuuston aikaisemmin tekemän päätöksen kanssa. Kaupunginvaltuuston päätöksellä 24.6.2008 § 63 on päätetty maaseutupalveluiden ja kylätoiminnan organisoitumisesta.Mikäli tätä organisoitumispäätöstä halutaan muuttaa, tulee asia valmistella koko kaupungin ja kaikkien kylien osalta uudelleen.

Kalajoella 27.10.2014
Erkki Aho
kaupunginvaltuutettu

Tietoinen virka-aseman väärinkäyttö?

perjantai 24. lokakuuta 2014

Sivistyslautakunnan päätös kouluverkosta

Raution koulu jatkaa niin kauan kunnes uusi koulu Raution keskustaan on rakennuttu. Näin linjasi sivistyslautakunta.

Sivistyslautakunta piti kokoustaan maanantaina 20.10.2014 ja linjasi päätöksenteossaan Kalajoen tulevaisuuden kouluverkkoa. Sivistyslautakunta on linjannut Kalajoen kouluverkkoa tulevaisuutta siten, että Himangalle tulee yksi koulu, Rautioon yksi koulu, Tyngälle yksi, Kalajoen keskustaan joen molemmin puolin yksi koulu. Siis lähivuosina pyritään siihen, että on vain viisi peruskoulua ja oppimisympäristöt ovat yhdenvertaisia ja korkealaatuisia.

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että Himangalla Pahkalan koulu lopetetaan ensi syksyyn mennessä. Rautioon rakennetaan uusi koulu ja Raution koulu ja Pöllän koulu toimivat niin kauan kunnes uusi koulu Rautiossa on valmis.
Tyngällä on suhteellisen uusi koulu, mikä kärsii oppilaspulasta ja oppilaita pyritään Tyngän kouluun saamaan Etelänkylän koulun alueelta.

Joen eteläpuolelle Kalajoen keskustaan rakennetaan uusi koulu Vuorenkallion alueelle. Tällöin Etelänkylän koulu ja Rahjan koulun loppuvat.
Joen pohjoispuolella Pohjankylän koulu säilyy ja joudutaan peruskorjaamaan. Mehtäkylän oppilaita voidaan sijoittaa Pohjankylän kouluun tai mahdollisesti Merijärven kouluun.

Valitettavasti en ole saanut lautakunnan pöytäkirjaa itselleni johtuen syyslomista. Siksi olen lehtitiedon varassa esim. lukioratkaisusta. Lehtitiedon mukaan lukion osalta ratkaisua siirretään kunnes valtakunnalliset suunnitelmat lukiomaailmaan liittyen ovat paremmin selvillä.

Liikuntahalli on tärkeä investointi jota ei tähän saakka ole otettu riittävän vakavasti huutavasta salipuutteesta huolimatta. Lisäksi kirjastolle on löydettävä uudet tilat jotta lukioa voidaan laajentaa.

Mielestäni sivistyslautakunnan päätös heijastelee laajemmin valtuutettujen näkemystä asiasta. Olen varma, että kaupunginhallituksessa sivistyslautakunnan päätös joutuu jyrän alle, sillä siellä painostus siellä tulee olemaan ankaraa ”Puoskarin linjan puolesta”.

Mielestäni sivistyslautakunnan päätös on hyvä pohja asioiden loppuselle ratkaisemiselle. Ainoastaan päätöksen perustelut ontuvat Pahkalan koulun osalta, koska opettajia ei irtisanota, niin opettajien palkkakuluissa ei tule säästöä. Lisäksi kiinteisöä joudutaan pitämään lämpinä niin kiinteistäkuluissakaan ei tule säästöjä. Lisäksi oppilaita joudutaan kuljettamaan pitempia matkoja joten kuljetuskuluissakaan ei tule säästöä. Siksi laskemat säästöistä ovat virheelliset. Lisäksi olisi tullut tehdä eräänlainen ymparistövaikutusten selvitys siitä tilanteesta miten Pahkalan koulun ympäristö muuttuu koulun sulkemisen johdosta. Sästöthän tulevat siitä, että oppilasryhmät Raumankarin koululla kasvavat ja opettajien palkkakuluissa näin säästetään. Lisäksi oppimisympäristö koko kaupungin alueella tulee yhdenvertaiseksi.

Jos uutta lukiorakennusta ei rakennetta Arteman viereen, vaan nykyisiä lukiotiloja laajennetaan, niin säästetään vähintääkin 5-6 miljoonaa euroa. Näillä rahoilla voidaan rakentaa uusi liikuntahalli ja yksi uusi peruskoulu. Toisen uuden peruskoulun rahoitus on otettava investointisuunnitelmissa huomioon. Liikuntasali tulisi mielestäni rakentaa lukion ja Merenojan urheilukeskuksen yhteyteen.

Kirjasto on sijoitettava uusiin tiloihin jotta lukiolle saadaan lisää tiloja. Mielestäni kauppakeskusasia tulisi ratkaista siten, että Halpa-Halli Oy:lle annetaan mahdollisuus rakentaa uudet toimitilat suunniteltuun kauppakeskukseen. Se rakentaa jolla on rahaa. Vanha Halpa-Halli jäisi esim. kirjaston tiloiksi. Tällä ratkaisulla säästettäisiin vähintäänkin 2 miljoonaa euroa, sillä Kauppakeskussuunnitelmaan oli varattu 3 miljoonaa euroa kirjastontiloja varten. Lisäksi vanhaan Halpa-Halliin saadaan kauppa- ja toimistotiloja riittävästi. Valtio ei saamani tiedon mukaan enää rahoita kirjastojen rakentamista. Kirjaston sijoittamisella vanhaan Halpa-Halliin kaupunki säästäisi noin 2 miljoonaa euroa, mikä on ehkä puolet toisen uuden koulun kustannuksista.

Näin toimien asiat etenisivät nopeasti ja järkevästi. Näillä ratkaisuilla turvataan korkeatasoiset ja yhdenpuoliset oppimisympäristöt Kalajoella.

torstai 23. lokakuuta 2014

Ihmeellistä ja jopa törkeää vallankäyttöä?



Kalajoen kaupunginvaltuusto käsittelee kaupunginjohtaja  ihmeellistä ja suorastaan torkeää vallankäyttöä kokouksessaa 28.10.2014. Kysymys on kaupunginhallituksessa käsitellystä asiasta, josta on jo valitettu Oulun hallinto-oikeuteen. Mikäli Oulun hallinto-oikeus noudattaa vähimmässäkään määrin lakia, niin se kumoaa Kalajoen kaupunginhallituksen päätöksen Nyt kaupunginjohtaja pyrkii saamaan valtuuston päätöksen asiassa, joka on Oulun hallinto-oikeuden käsittelyssä. Viimeistään nyt pitää valtuutettujen nostaa kissa pöydälle. Saako mielivalta jatkua Kalajoella? . Näin toimii Kalajoen kaupunginjohtaja, joka on juristi koulutukseltaan:

Esitys Kalajoen kaupunginvaltuustolle 28.10.2014 § 4 asiakohta

Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätöksestä 8.9.2014 § 222 koskien Työryhmän perustamista Raution kylän kehittämisen tueksi 218/00.00.01/2014

191/03.06.02/2013 Khall § 251
(Valmistelija: kaupunginsihteeri Otso Juvonen)

Valtuutettu Alpo Murtoniemi sekä Raution kyläyhdistys ovat tehneet 17.9.2014 päivätyt oikaisuvaatimukset kaupunginhallituksen päätöksestä 8.9.2014 § 222. Oikaisuvaatimukset ovat kirjattu saapuneeksi 18.9.2014. Oikaisuvaatimuksissa vaaditaan kaupunginhallituksen päätöksen oikaisemista ja kumoamista ja toteuttamaan valtuuston 29.4.2014 § 43 6 kohdan päätöstä ja tahtoa.

Oikaisuvaatimukset ovat oheismateriaalina.
Kuntalain 89 §:n mukaan kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viipymättä.

Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain 93 §:n oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimus voidaan tehdä sekä tarkoituksenmukaisuus- että laillisuusperusteilla eli jos vaatimuksen tekijä katsoo päätöksen olevan epätarkoituksenmukainen tai että
1. päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;
2. päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai
3. päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksesta on ilmettävä, mihin päätökseen haetaan muutosta
ja millä perusteella.

Kaupunginhallituksen 8.9.2014 § 222 kokouksen pöytäkirjan ote on annettu 15.9.2014 asianomaiselle. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa. Oikaisuvaatimus on tehty säädetyssä määräajassa ja oikaisuvaatimuksen tekijöillä on muutoksenhakuoikeus päätökseen.
Maaseutujohtaja Antti Pulkkisen selvitys kylien edustajien neuvottelukunnasta:
"Kaupunginvaltuusto on 24.6.2008 § 63 hyväksynyt kaupungin organisaatiokaavion sekä virallisen osastokartan. Tässä yhteydessä on muodostettu kaupunginhallituksen alaiseksi palveluyksiköksi Kehittämispalvelut. Kehittämispalvelut sisältävät palvelualueina maaseutupalvelut, elinkeinopalvelut, Kalajoen sataman ja maankäyttöpalvelut. Maaseutupalveluiden luottamustoimielimenä toiminut maaseutulautakunta on samaisella valtuuston päätöksellä muuttunut maaseututoimikunnaksi.
Kyseisen valtuuston päätöksen yhteydessä on maaseutulautakunta velvoitettu kutsumaan koolle vähintään kerran vuodessa maaseutuyrittäjien ja kylien edustajien neuvottelukunta. Maaseututoimikunta on valtuuston päätöksen mukaisesti kutsunut
pääsääntöisesti kerran vuodessa kylien edustajat koolle. Tilaisuuksissa on kylittäin esitelty edellisen vuoden toiminta ja tulevaisuuden suunnitelmat. Eri kyliltä on näihin tilaisuuksiin osallistuttu vaihtelevissa määrin.

Lakimuutos maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa ( 210/2010 ) velvoitti kunnat muodostamaan yhteistoiminta-alueita lain edellytysten täyttämiseksi. Neuvottelujen tuloksena muodostettiin Kalajoen yhteistoiminta-alue, johon kuuluvat Alavieskan, Merijärven, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat sekä Kalajoen ja Raahen kaupungit. Yhteistoiminta-alue on aloittanut toiminnan 1.1.2012. Yhteistoiminta-alueen luottamustoimielimenä toimii sopijakuntien edustajista koottu neuvottelukunta. Neuvottelukunta seuraa yhteistoiminnan toimintaa ja taloutta. Yhteistoiminnan käynnistyessä määriteltiin yhteistoiminta-alueen toimintasuunnitelma ja tavoitteet.

Samassa yhteydessä määriteltiin päävastuualueet, päävastuualueiden vastuuhenkilöt, sekä resurssointi. Päävastuualueiden määrittelyssä yhdeksi päävastuualueeksi määriteltiin kylätoiminta. Maaseutuhallintoyksikön rooli kylätoiminnassa on ohjaava, koordinoiva ja aktivoiva sekä toimia linkkinä kuntien, kyläyhdistysten ja rahoittajan välillä. Painopisteenä kylätoiminnassa myös aikana ennen yhteistoiminta-alueiden
muodostamista on ollut kylien omaehtoisen toiminnan aktivointi ja tukeminen.

Vuonna 2014 hallinnon töiden organisoinnin myötä saatiin kylätoiminnan vastuualueen toiminta sille tasolle, mihin se oli tarkoitettu. Kalajoella on järjestetty ensimmäisen vuosipuoliskon aikana kaksi kuntakohtaista tilaisuutta kylätoiminnan vastuuhenkilön kutsumana. Tilaisuuksissa käytiinläpi hyväksi koetun kyläkohtaisen puheenvuoron lisäksi tilaisuudessa on ollut toimintaryhmän edustaja kertomassa hankerahoituksen tilanteesta, sekä keskusteltu mm. laajakaista - asioista, linja-autokatoksista,kyläyhdistysten kotisivuista, tieasioista, tievalaistuksesta.

Palaute näistä tilaisuuksista on ollut myönteistä ja toiminnalle on saatu jatkumo, koska ennen kokuksen päättämistä sovitaan aina seuraavan kokoontumisen aika, paikka ja keskusteltavat aiheet. Kokoontumispaikka on kiertävä ja tilaisuudet järjestetään nimenomaan kylillä. Tilaisuuksiin kutsutaan edustajat jokaiselta kylältä, sekä tarvittaessa alustajiksi ja kysymyksiin vastaamiseksi asiantuntijoita kaupungin organisaation sisältä, sekä tarvittaessa oman organisaation ulkopuolelta.
Näitä kylien edustajiston yhteisiä kokouksia järjestetään kuluvana vuonna
Kalajoen osalta 3 - 4 kpl."

Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus hylkää oikaisuvaatimukset. Kaupunginvaltuuston päätös 29.4.2014 § 43 perustaa työryhmä Raution kylän asioiden valmistelua varten on ristiriidassa valtuuston aikaisemmin tekemän päätöksen kanssa. Kaupunginvaltuuston päätöksellä 24.6.2008 § 63 on päätetty maaseutupalveluiden ja kylätoiminnan organisoitumisesta.Mikäli tätä organisoitumispäätöstä halutaan muuttaa, tulee asia valmistella koko kaupungin ja kaikkien kylien osalta uudelleen.

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle,
  1. että kylätoiminnan osalta noudatetaan aikaisemmin valtuustossa 24.6.2008 § 63 päätettyjä kylätoiminnan periaatteita.
Kaupunginhallitus:

Merkittiin, että maaseutujohtaja Antti Pulkkinen osallistui tämän asian käsittelyyn klo 18.41 – 19.09. Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana kaupunginhallituksen varajäsen Laura Kaattari esitti kaupunginhallituksen jäsenen Jorma Untisen kannattamana, että hyväksytään oikaisuvaatimukset ja perustetaan Raution kylän kehittämisen tueksi työryhmä.

Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeava esitys, asiasta on äänestettävä. Äänestystavaksi hyväksyttiin kädennostoäänestys. Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys äänestysesitykseksi. Kädennostoäänestyksessä kaupunginjohtajan ehdotusta kannattivat seuraavat kaupunginhallituksen jäsenet: Raili Myllylä, Alpo Puusaari, Tarmo Hihnala, Hanna Saari, Juha Tuliniemi ja
Sirkka Alho. Laura Kaattarin ehdotusta kädennostoäänestyksessä kannattivat seuraavat kaupunginhallituksen jäsenet: Laura Kaattari, Kullervo Niemelä ja Jorma Untinen.

Toimitetussa äänestyksessä annettiin kaupunginhallituksen ehdotukselle 6 ääntä ja Laura Kaattarin ehdotukselle 3 ääntä, yhteensä annettiin 9 ääntä. Puheenjohtaja totesi, että hallitus oli hyväksynyt kaupunginjohtajan esityksen.

Kvalt

Kaupunginvaltuusto:

Kalajoen tulvaisuudesta on kysymys

Kirkonseudun asemakaavan muutos

Kirkonseudun asemakaavan muutos on ajankohtainen asia Kalajoella. Alueen kaavoitusta koskeva päätös on tehty Kalajoen kaupunginhallituksessa 23.4.2013 § 37. Asemakaavan luonnos oli nähtävillä 11.9.-26.9.2014 välisenä aikana. Asemakaavan suunnittelualue sijaitsee Kalajoen keskustassa valtatie 8:n kaakkoispuolella. Suunnittelualueeseen kuuluvat Kanta-alueen kaupunginosan korttelit 1001-1004, ja Kalajoen kristillisen opiston kortteli 1006 ja Merenojan kaupunginosan kortteli 1101. Suunittelualueen pinta-ala on n. 14,9 ha.

Alueella sijaitsee yksi kultturihistoriallisesti merkittävä rakennuskohde: Tyynelä. Kohde on suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa merkinnällä (sr-3). Tyynelän vieressä on kaava-alueen ulkopuolella maakunnallisesti arvokas Vanha-Jussilan ( Laitalan) pihapiiri. Voimassa olevan asemakaavan mukaan sr-3 -merkintä tarkoittaa rakennustaiteellisesti ja taajakuvan säilymisen kannalta tärkeää rakennusta.

Asemakaavan laadinnan tarve syntyi Kalajoen kaupan kehittämistarpeesta, Kehittämistoimilla pyritään palauttamaan kaupungin ulkopuolelle sirtyvät ostovirtaukset Kalajoen kaupunkikeskustaan. Liikennemäärän vähentymisellä on suoria vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Asemakaavalla halutaan mahdollistaa vetovoimainen kauppakeskus ja kaupunkilaisten ”olohuone” kaupunkikeskustan ytimeen.

Erkin kommentti: Tavoitteen asettelu on väärä ja siitä syystä koko kaavaesitys on vituralla. Kaupungin tehtävä  ei ole kauppakeskuksien laadinta, vaan tomintaedelltysten luominen kaupan toimipaikoille ja vapaa kilpailu niistä. On hurskastelua väittää, että kauppakeskuksella voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Ei ole kaupungin tehtävänä luoda olohuoneita kaupungin keskustaan, vaan kaupungin tehtävänä on luoda olosuhteet, joissa liikeyritykset voivat tarpeen vaatiessa niin toimia.

Asemakaavatyö on ollut esillä vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa. Kaava on tullut vireille OAS:n nähtäville asettamisen yhteydessä 30.1.2014.
Kalajoen keskustasta suunnitellaan kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti monipuolista kaupunkikeskustaa, joka mahdollistaa yritystoiminnan edistämisen ja kaupallisten palveluiden tiivistämisen sekä uusien kaupallisten toimintojen sijouttumisen keskusa-alueelle. Suunnittelun tavoitteena on edesauttaa kaupukikuvan muodostumista vetovoimaiseksi, mielenkiintoiseksi ja viihtyisäksi kaupunkikeskustaksi tiivistämällä ja tehostamalla kaupallisten toimintojen sijoittumista alueelle. Suunnittelutyön avulla pyritään muodostamaan näyttävä ja houkutteleva sisääntulo keskusta-alueelle, selkeyttämään liikenneverkkoa ja luomaan hyvät edellytykset kevyelle liikenteelle.

Asemakaavan kuvaus

Asemakaavan muutoksessa päivitetään olevan keskustan asemaa keskustan liiketominnallisten (kaupallisien) edellytyksien parantamiseksi. Suunnittelualueen rakentamisen määrää ja tehokkuutta on nostettu merkittävästi kauppakeskuksen (1002/1) ja Kristillisen opiston (1006) osalta.



Arviona liikerantamisen pinta-alajakaumasta asemakaava-alueelle

  • päivittäiskaupan seudulliset suuryksiköt ( > 3000 k-m2, C, KM) 3 kpl 12 000 k-m2
  • vähittäiskaupna seudulliset suuryksiköt ( > 5000 k-m2,KM) 1 kpl 8000 k-m2
  • paikalliset vähittäis- ja päivittäistavarakaupan suuryksiköt (> 2000 k-m2,KM) 2 kpl 6500 k-m2
  • muut kaupalliset palvelut ( > 2000 k-m2, AL, AL-3, KL, KL-4) 7290 k-m2
  • julkiset palvelut 3 000 k-m2
  • yhteensä 36 790 k-m2

Erkin kommentti: Ylläoleva laskelma on täysin utopistinen. Se on kaupunginjohtaja  unikuva. Todellisuus on toinen. Tämä ei tule koskaan toteutumaan. On laitettava kiviä kaupunjohtajan taskuihin jotta jalat pysyvät maassa. Tännöinen kauppakeskushaaveilu vie koko Kalajoen kaupungin toiminnan suunnittelun vituralle. Tässä ei ole päätä eikä häntää. Tähän haaveiluun on käytetty jos satoja tuhansia veroeuroja. Ymmärrys hoi, äly älä jätä.

Kaavoitetulle alueelle syntyy paljon uutta liiketilaa, mikä mahdollistaa oleivien yksityisten palveluiden laajenemisen, uusin palvelujen syntymisen tai niiden siirtymisen muualta asemakaavoitettavalle alueelle. Liiketilan määrän kasvaminen perustuu laadittuihin kaupallisiin selvityksiin, analyyseihin ja konseptisuunnitelmiin. Uusien kaupallisten toimijoiden tuleminen parantaa keskustan vetovoimaa sekä monipuolistaa palvelutarjontaa. Voimakkaaan kaupallisen keskittymän myötä tarve taajaman ulkopuolisille tai reuna-alueiden kaupallisille palveluille – ja siten yhdyskuntarkentamistarve hajottavalle kehityksell – vähenee. Voimakas kaupallinen keskittymä myäs houkuttelee uusia toimijoita alueelle.
Haasteena kaupallisten palvelujen keskittymiselle on niiden siirtyminen muualta taajama-alueelta samaan paikkaan. Varsinkin Kalajoentien varren sekä Mehtäkyläntien ja Kalajoen risteysalueen liikkeiden siirtyminen uuteen kaupalliseen keskukseen voi vaikuttaa kyläkuvaan ja palvelujen saavutettavuuteen. Palvelujen voimakas kehittyminen voi siten johtaa tyhjentyneiden korttelien maankäytön uudelleen arviointiin ja rakennusten käyttötarkoituksen muuttumiseen.
Kaupallisten toimintojen keskittyessä vt 8:n läheisyyteen suuryksiköt voivat hakeutua toistensa läheisyyteen ja olevista sijanneistaan, mikä niiden nykyinen sijainti ei mahdollista toiminnan laajentamista tontin koon, muodon ja liikenteen järjestelyjen suhteen. Suuryksikäiden sijaintia vt. 8:n läheisyydessä voi perustella myös paremmalla näkyyvydellä ja helpommalla saavutettavuudella kevyen liikenteen, henkilauotä, huolto- ja joukkoliikenteen osalta. Kaava-alueelle sijoittuvan kaupan luonnetta ja yksikkökokoa rajoittavat toisaalta tiukahko asiakaspysäköintinormi sekä tonttien muoto ja koko. Yksikkökokojen arviointi – oli kyse seudullisesta tai paikallisesta suuryksiköstä – nykyisten kaupallisten toimijoiden perusteella on hankalaa. Tuleva yleiskaava keskittänee keskustan kaupallisten painopistettä keskustoimipaikkojen ja kaupan suuryksiköiden osalta asemakaavan muutosalueelle ja sen välittömään lähiympäristöön (vt 8). Erikoiskaupan kehittyminen mahdollistuu nykyistä paremmin kauppakeskus ratkaisussa. Erkin kommentti: Sen pituinen se. Näinhän useat sadut päättyvät. Tähän voisi lisätä vielä Luc de Vauvenarguesin mietelauseen: Pahinta,mitä kohtalo voi ihmiselle antaa, ovat vähäiset kyvyt ja voimakas kunnianhimo. Täydennän edellista mietelausetta vanhalla sanonnalla: Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.

Järjetön kaavaehdotus on suurin Kalajoen kehittämiseste. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari ei ole vienyt Halpa-Halli Oy:n johdon kirjettä kaupunginhallituksen käsiteltäväksi, vaikka kirje on lähetetty heti kaavanlaatimisen alettua toukokuussa 2013 osoitettuna Kalajoen kaupunginhallitukselle. Halpa-Hallí Oy:n johdon kirje on lähetetty myös myöhemmin Kalajoen kaikkien valtuustoryhmien puheenjohtajille, mutta sekään ei ole auttanut. Kaavaahan on ohjeistanut ”salaseura” nimeltään elinkeino- ja maankäyttötoimikunta, jonka puheenjohtaja on kaupunginjohtaja Jukka Puoskari ja jäsenet ovat sopivaksi katsottuja henkilöitä, jotka eivät välttämättämä ole penaalin terävimpiä kyniä, mutta jotka ovat sopivia aisankannattajia. Siksi järjettömätkin ratkaisut ovat mahdollisia.

Surullisinta on se, että lain mukaan kaupungin tehtävä on vain toimintaedellytysten luonti. Nyt estetään vapaa kilpailu kaupungin toimesta. Ne joilla on rahaa,niiltä estetään toiminedellytysten parantaminen, kaupunginjohtajan utopioiden takia. Jos Halpa-Halli saisi rakentaan esim. 4500 – 5000 m2 hallin niin vanha Halpa-Halli rakennus jäisi muiden yritysten käyttöön sekä tilaksi kirjastolle. Lukio tarvitsee lisää tilaa ja nyt sitä olisi saatavissa, kun kirjasto joudutaan siirtämään toiseen paikkaan. Tämä olisi Kalajoen kaupungin veronmaksajien kannalta kaikkein kannattavin ratkaisu, kirjastolle tehdään tilat Halpa-Hallin vanhoihin tiloihin eli nykyiseen Halpa-Halli-rakennukseen.

Kun lukio laajennettaisiin nykyiselle paikalle niin silloin olisi perusteltua rakentaa täysimittainen liikuntasali lukion ja urheilukeskuksen yhteyteen. Tämä voimistaisi Kalajoen lukion asemaa lukioiden välisessä kilpailussa. Tämä olisi myös veronmaksajien kannalta edullisin ratkaisu. Täysmittaisen hallin tarve Kalajoella on huutava. On otettava huomioon se, että valtio ei tue enää kirjastojen rakentamista samoin kuin ennen joten uuteen utopistiseen kauppakeskukseen Kalajoen kaupunki joutuisi rakentamaan uuden kirjaston omin verovaroin. Tämä ei ole järkevää, koska edullisemmin kirjasto saataisiin rakennettua vanhaan Halpa-Halliin.

Marina-kaava-asia

Olen pyrkinyt valtuutettuna saamaan tietoja Marinan kaavasta. Valitettavasti minulle on jäänyt Marinan kaavasta se kuva, että sitä valmistellaan salaisena asiana, mikä on vastoin lakia. Tässä ainoat tiedot, jotka olen saanut asianomistajilta ja julkisuudesta

Marina-kaava-asian valmistelu menee pitkälle ensi vuoteen, koska siinä on todennäköisesti iso rooli myös AVI:lla ainakin valmistelun pitkittämisessä. Näin minulle kerrottiin. Marinan kaava on saamani tiedon perusteella erittäin utopistinen suunnitelma.

Kesärannan kaava

Kesärannan kaavan valmistelu oli erikoista ja salaista. Niinpä siitä valitettiin. Ehkä syynä oli Kalajoen kaupungin ja Etelänkylän jakokunnan ahneus. Lisäksi ELY-keskus esitti oikaisuvaatimuksen ja sen käsittely kestää aikansa. Oikasuvaatimuksesta voi valittaa hallinto-oikeuteen ja siitä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Oulun hallinto-oikeus ei käsittele valittajien valituksia ennenkuin näkee, että valittaako ELY-keskus hallinto-oikeuteen asiassa. Näin vitkutellaan ja Kalajoen kaupunki kärsii siitä, että valitusten käsittely jatkuu ja jatkuu. Näin tontteja ei voi myydä eikä kaupunki saa rahaa tonteista. Ely-keskus vaatii oikaisupyynnöissä selvitystä Viitasammakoista ja muuta valitttajat liito-oravista. Kesärannan kaavassa oli 150 tonttia ja jos ne olisi saatu myytyä rakentajille niin Kalajoen matkailu olisi saanut melkoisen lisäpotkun, mutta onko nyt sanottava, että ahneella on paskanen loppu.

Kaavaa laaditaan nyt myös Hiihtomajan alueelle ja raviradan alueelle. Kalajoelle laaditaan nyt myös matkailustrategiaa, minkä on tarkoitus olla valmiina vuodenloppuun mennessä.

Opetuspalveluiden järjestämisestä en ole valtuutettuna vielä saanut edes sivityslautakunnan pöytäkirjaa, koska tällä viikolla lähes kaikki kunnan virkailijat ovat lomalla. Joudun ottamaan ja otan asiaan kantaa lehtitietojen perusteella.

Ehkä päättäjien on nyt otettava ohjat käsiinsä, koska ei voi välttyä vaikutelmalta, että mopo on karannut Kalajoen kaupungin virkamies- ja luottamusmiesjohdolta.


perjantai 17. lokakuuta 2014

Kalajoella päättäjät haasteellisten päätösten edessä

Loma-asuntomessujen tappio on piilotettu tähän laskelmaan

Kalajoen kaupungin päättäjät ovat haasteellisten päätösten edessä. Kaupungin talous on sopeutettava seuraavien vuosien aikana supistuvan talouden lukuihin. Suomen talouselämän synkenevät näkymät ja vientiteollisuuden vaikeudet, teollisuustuotannon romahtaminen vaikeuttavat ennustettavuutta. Kaiken suurin uhka Kalajoen kaupungin taloudelle on sote-uudistuksen toteutuminen. Jos sote-uudistus toteutetaan esitetyllä tavalla niin Kalajoen kaupungin sote-laskun suuruus kasvaa 6 miljoonaa euroa ja sen on silloin muilta toimialoilta pois. Sote-uudistus ei merkitse ainoastaan menojen kasvua, vaan myös päätösvallan karkaamista. Lisäksi Kalajoen kaupungin henkilöstöstä poistuisi puolet toisen organisaation määräysvaltaan. Sote-ratkaisu vaikuttaisi myös ratkaisevasti muiden palvelujen tuotantoon. Käytännössä sote-ratkaisu merkitsee Kalajoen kaupungin loppumista itsenäisenä kuntana. Oman lisänsä päätöksenteon epävarmuuteen tuo Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisen epävarmuus ja kaikenlainen suhmurointi sen suhteen Kalajoen kaupungin varoilla.



Kalajoella on sopeuttamistarve talousjohtajan mukaan vuonna 2015 1.350 000 euroa, vuonna 2016 1.100,000 euroa, vuonna 2017 1.000, 000 euroa ja vuonna 2018 1.500,000 euroa.
Talousjohtaja on jakanut vuoden 2015 sopeuttamistarpeen todennäköisesti kaupunginjohtajan tahdon mukaisesti seuraavasti:
hallinto 102 800 euroa
kehittäminen 56 400 euroa
perusturva 250 000 euroa
sivistys 541 800 euroa
tekninen 399 200 euroa.

Yleensä muuaalla paikkakunnilla, kun haetaan säästöjä, niin huomiota kiinnitetään hallinnon rationalisointiin. Kalajoella palkkakulut ja hallinnon rationalisointi on pyhä asia. Sitä minun on vaikea ymmärtää ja selittää.

Kalajoella supistamispäätöksiä häiritsee kaupunginjohdon hulvaton rahankäyttö ja utopistiset suunnitelmat. Loma-asuntomessut tuottivat tappiota yli miljoona euroa ja siitä huolimatta Kalajoen kaupungin säästötarve ei ole lisääntynyt. Lisäksi keskustelua on herättänyt Meinalan alikulku, minkä hinta oli 1,5 miljoonaa euroa ja keskustan kadut ovat heikossa kunnossa sekä Tyngän koululle ei ole alikulkua, vaan lasten turvallisuudesta ollaan valmiita tinkimään Meinalan alikulun kustannuksella. Tätä kansalaisten on vaikea käsittää.
Lisäksi Kalajoelle ollaan suunnittelemassa kaupungin toimesta mahtavia kauppakeskuksia, vaikka ne eivät kuulu lain mukaan kunnan tehtäviin. Keskustan osalta kauppakeskushaaveilu on täysin epärealistinen, mutta siinä on saatu palamaan jo satoja tuhansia euroja kaikenkarvaisten konsulttien avulla. Myös Hiekkasärkkien kauppakeskuksen liikeidea on p:seestä. Ei mikään liiketaloudellisesti ajattele yritys lähde sijoittamaan ko. ratkaisuun.

Utopistista Marinaa

Kalajoeolla on haasteena johtavien henkilöiden unelma campualue eli lukion ja Arrteman yhteinen campusalue. Se maksaa maltaita, vähintäänkin 7 miljoonaa euroa.
Jos toteutetaan nykyisen lukion laajennus niin säästeään n. 6 miljoonaa euroa ns. campusalueeseen verrattuna. Jos Kalajoen kaupunki noudattaisi lakia ja tyytyisi vain täyttämään lain velvoitteen eli kaavoittamaan alueen. Eri kauppaliikkeet voisivat ostaa tontteja ja rakentaa ilman kaupungin laki suurempaa roolia asiassa, niin Halpa-halli voisi rakentaa ison kauppaliikkeen, ehkä 4500 m2 ja vanha Halpa-Halli jäisi muiden yritysten käyttöön ja mahdollisesti myös kirjaston tiloiksi. Tällä ratkaisulla säästettäisiin valtavat määrät kaupungin varoja. Nyt ollaan valmiita sijoittamaan uuteen kauppakeskukseen kaupungin varoja jotta tämä mieletön ajatus saataisiin liikkeelle.

Kalajoelta puuttuu täysimittainen urheiluhalli. Se voitaisiin nyt rakentaa lukion läheisyyten Merenojan urheilukeskukseen. Nyt kuitenkin valmistellaan Kalajoen matkailustrategiaan ja on ennustettavissa, että hallin paikkaa pyritään sijoittamaan Hiekkasärkille. Lisäksi Marina-kaavahanke on täysin utopistinen ja se pyritään sijoittamaan Kalajoen matkailustrategiaan ja silloin siihen ollaan satsaamassa kaupungin varoja.

Kalajoen valtuusto päätti palauttaa opetuspalveluiden uudelleen järjestelyn uudeelleen valmisteltavaksi. Nyt sivistystoimenjohtaja Esa Siirilä tuo asian sivistyslautakunnan päätettäväksi ilman uutta valmistelua. Sivistyslautakunta jätti asian pöydälle ja jatkaa kokoustaan maanantaina. Sivistyslautakunnan on syytä huomata, että valmistelu olisi tullut tehdä niin, että selvitetään todelliset kustannussäästöt eri vaihtoehdoissa. Nyt laskelmat ovat täysin kelvottomat ja virheelliset sekä harhaanjohtavat. Käsittämätöntä toimintaa. Juha Nivala on sivistyslautakunnan puheenjohtaja ja hänen toimintansa vaikuttaa kansanedustajaehdokas Eija Nivalan äänimääriin.

Asiat on syytä palauttaa vielä kerran uudelleen valmisteluun ja valmistelu tulee suorittaa asianomaisten, siis niiden, joita asia koskee, kesken, koska virkamiehillä ei ole siihen kykyä eika taitoa. Siis valmistelu niiden kesken joita asia koskee ja poliittiset päättäjät tulee olla keskeisessä roolissa asioissa.

Tämä esitys on hylättävä!

3
Sivistyspalveluiden talousarvio vuodelle 2015 ja talouden sopeutus vuosille 2015-2018

256/12.00.00/2013

SivLtk § 30
(Valmistelija: sivistystoimenjohtaja Esa Siirilä)

Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 19.5.2014 §1 talousarviokehystä palveluille vuodelle 2015. Samassa yhteydessä kaupunginhallitus käsitteli kaupungin talouden sopeuttamistarvetta vuosille 2015-2018. Kokonaissopeutuksen tarve on noin 5 milj. euroa verotasokorotusten jälkeen.

Tämä sopeutustarve, tarve uudistaa opetuksen sisältöä opetussuunnitelman uudistuessa 1.8.2016 alkaen sekä lukioiden ylläpitojärjestelmässä tapahtuvat muutokset edellyttävät uudistamista myös opetuspalveluiden rakenteessa Kalajoella.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen opetuspalveluiden rakenteen uudistamisesta kaupungin keskustan alueella ja palautti asian sivistyslautakunnan valmisteluun (29.4.2014 § 42). Raution alueen osalta kaupunginvaltuusto palautti sivistyslautakunnan valmisteltavaksi 1) Raution koulun lakkauttamisen syyslukukauden 2015 alkaessa 2) Pöllän koulun muuttamisen Raution kylän kouluksi syyslukukauden 2015 alkaessa 3) Typön ja Kärkisen kylän oppilaiden siirtymisen opiskelemaan Tyngän aluekoululle syyslukukauden 2015 alkaessa (§ 43). Pahkalan koulun osalta valtuusto päätti, että sen toiminnan jatkamisesta tehdään ratkaisu Kalajoen keskustan alueen opetuspalveluiden rakenteen uudistamista koskevan selvityksen käsittelyn yhteydessä (§ 44).

Sivistystoimenjohtaja:
Sivistyslautakunta päättää, että kaupungin talouden sopeuttamisen edellyttämät säästöt ja toiminnan uudistaminen toteutetaan seuraavalla tavalla:

1. Kalajoki Akatemian osalta toimintoja sopeutetaan 50 000 eurolla.

2. Kalajoen kansalaisopiston osalta toimintoja sopeutetaan 60 000 eurolla.
Toimenpiteellä varaudutaan myös vapaan sivistystyön valtionosuuksien
alenemiseen.

3. Perusopetuksen kokonaistuntikehys pienenee noin 100 tuntia alentaen
palkkakustannuksia noin 150 000 euroa. Säästö toteutetaan pääasiassa
karsimalla pienet, muutaman oppilaan jakoryhmät. Avustajien määrää
vähennetään seitsemän avustajan verran, josta saadaan säästöä noin
120 000 euroa.

4. Lukion kursseista karsitaan pois kurssit, joilla osallistujamäärät ovat
olleet pieniä tai jotka voidaan toteuttaa muulla tavoin edullisemmin,
yhteensä 19 kurssia, joista saadaan säästöä noin 30 000 euroa.

5. Keskustan alueen ja Raution alueen jo päätetyt johtamisjärjestelyt
tuovat säästöä noin 25 000 euroa.

6. Raution kirjastopisteen toiminta lopetetaan vähäisen käytön vuoksi.
Kirjastoauto palvelee laajasti myös Raution alueen asukkaita ja tätä
palvelua voidaan alueella edelleen kehittää. Säästö noin 30 000 euroa.

7. Sivistyslautakunta aloittaa elokuussa 2014 kaupunginvaltuuston sille
valmisteluun palauttaman opetuspalveluiden rakenteen uudistamisen
valmistelutyön niin, että tavoiteltu toiminnan tehostuminen ja
uudistuminen toteutuu ajanjaksolla 2015-2018.

Sivistyslautakunta:
Hyväksyttiin lisättynä Ossi Rautakosken ponnella, että kaupunginvaltuuston 29.4.2014 § 43 perustettavaksi päättämä työryhmä tekee sivistyslautakunnalle ehdotuksen kirjaston Raution toimipisteen aineiston ja kiinteistön jatkokäytöstä.

 SivLtk
(Valmistelija: sivistystoimenjohtaja Esa Siirilä)

1.8.2014 voimaan astuneen oppilashuoltolain mukaan kunnan velvollisuus on järjestää oppilashuollon palvelut paitsi esi- ja perusopetuksen oppilaille myös toisen asteen opiskelijoille. Tämä lisää tarvittavien koulukuraattorien virkojen määrää kahdella ja kustannuksia 70 000 eurolla.

Myös Kalajoella meneillään olevan sote-uudistuksen yhteydessä on tarkoituksenmukaista siirtää koulupsykologin virka perusturvapalveluista sivistyspalveluihin. Tähän saakka sivistyspalvelut ovat ostaneet tarvittavan palvelun perusturvapalveluilta. Viran budjettivaikutus sivistyspalveluissa on noin 53 000 euroa.

Ely-keskusten tuki julkiselle liikenteelle, joka on kaupunkien sisäistä, on päättynyt ja tämä tuo lisäkustannuksia koulukuljetuksiin noin 30 000 euroa.

Näiden nyt tiedossa olevien lisäkustannusten huomioinnin jälkeen, kaupunginhallituksen asettaman talousraamin saavuttaminen vuonna 2015 ja vuosien 2015-2018 Kalajoen kaupungin talouden sopeuttamistavoitteen saavuttaminen on mahdotonta ilman perusopetuksen rakenteellisia uudistuksia.

Kalajoella on tiheä kouluverkko, koulut sijainniltaan lähellä toisiaan ja kooltaan pieniä. Lisäksi koulukohtaiset kustannuserot ovat suuria, kuten seuraavasta taulukosta voidaan todeta. Siinä on esillä koulujen nettomenot (1-6 luokat) oppilasta kohden vuonna 2013 ja koulun oppilasmäärä.

Pahkalan koulu
10 559 euroa (32)
Rahjan koulu

9 126 (40)
Raution koulu
8 156
(40)
Etelänkylän koulu
7 597 (49)
Pöllän koulu
7 474 (40,5)
Mehtäkylän koulu 6 925 (45)
Tyngän aluekoulu 6 637 (99,5)
Raumankarin koulu 6 374 (166,5)
Vuorenkallion koulu
5 825 (102,5)
Pohjankylän koulu 4 916 (353,5)

7-9 koulutRaumankarin koulu 11 201 (109,5)
Merenojan koulu 9 394 (327,5)

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kokoamien tilastojen (2012) mukaan perusopetuksen kustannus oppilasta kohden on Kalajoella selvästi yli taajaan asuttujen kuntien keskiarvon. Vain Haapajärvellä, Kuhmossa ja Kuusamossa kustannus on korkeampi kuin Kalajoella.

Sivistystoimenjohtaja: Sivistyslautakunta päättää täydentää kokouksessaan 5.6.2014 hyväksymäänsä talouden sopeuttamis- ja toiminnan uudistamistyötä seuraavalla tavalla (kohta 7).

Raution alueella on yksi koulu nykyisen kahden koulun sijaan. Nykyisestä Pöllän koulusta tulee Raution kylän 1-6 luokkien koulu syyslukukauden 2015 alkaessa. Ryhmäperhepäivähoidon ja ap/ip -toiminnan käytössä olevat tilat otetaan opetuskäyttöön ja niihin tehdään tarvittavat muutokset kevään ja kesän 2015 aikana.

Esiopetus uudistetaan niin, että jatkossa Raution kylän alueella on yksi esiopetusryhmä nykyisen kahden sijaan. Esiopetus sijoitetaan vapautuneisiin toimisto- ja kirjastotiloihin. Samaan rakennukseen (ent. Raution kunnan virastotalo) sijoitetaan myös ryhmäperhepäivähoito ja ip/ap -toiminta. Tiloihin tehdään tarvittavat muutokset kevään ja kesän 2015 aikana.

Nykyisen Raution koulun esi-, perus- ja erityisopetuksen henkilöstömenot vuonna 2013 olivat 217 008 euroa, vuotuiset kiinteistönhoito, siivous ja ruokakuljetukset 69 708 euroa. Kustannussäästö vuotuisissa käyttömenoissa 286 716 - 50 000 (yhden opettajan lisätarve Pöllän koululla) = 236 716 euroa vuoden 2013 tilanteeseen verrattuna. Ratkaisu ei aiheuta henkilöstön irtisanomisia.

Raution kylälle rakennetaan uusia opetustiloja tulevina vuosina oppilasmäärän kehityksen ja Pöllän koulun kiinteistön käyttettävyyden mukaan joko Pöllän koulun paikalle tai muualle, esim. lähemmäs kylän urheilukenttää ja -hallia.

Raution kouluun nykyisin kuljetettavat Typpön ja Kärkisen kylän oppilaat siirtyvät opiskelemaan Tyngän aluekoululle syyslukukauden 2015 alkaessa.

Pahkalan koulun oppilaat siirtyvät Raumankarin koulun oppilaiksi syyslukukauden 2015 alkaessa.

Pahkalan koulun esi-, perus- ja erityisopetuksen sekä koululaisten ip/ap -toiminnan henkilöstömenot vuonna 2013 olivat 211 038 euroa. Vuotuiset kiinteistönhoito, siivous ja ruokakuljetukset 73 501 euroa. Kustannusvaikutuksena ratkaisulla saavutetaan vuotuisena säästönä 284 539 euroa vuoden 2013 tilanteeseen verrattuna. Ratkaisu ei aiheuta henkilöstön irtisanomisia.

Kaupungin keskustan alueen esi- ja perusopetuksen tilaratkaisuita on käsitelty viime syksyn ja kevään aikana kaupunginhallituksessa, sivistyslautakunnassa ja kaupunginvaltuustossa yhdessä lukion kehittämisen ja tilatarpeen kanssa.

Tilanne on toisen asteen osalta nyt hyvin erilainen kuin keväällä asian käsittelyn aikaan. Lukioiden, ammattioppilaitosten ja vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoitusta ja ylläpitojärjestelmää ollaan muuttamassa. Tämä muutosprosessi on osa sitä julkisen talouden sopeutusta, joka on annettu Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtäväksi.

Ennen kuin kaupungin keskustan alueen kokonaisratkaisuja esi- ja perusopetuksen tilojen, hallinnon, oppilaiden sijoittumisen ja talouden tasapainottamisen osalta voidaan tehdä, on tiedettävä enemmän, mikä on todennäköisin lukiokoulutuksen tilanne ylläpitäjän ja rahoituksen suhteen Kalajoella tulevina vuosina.

Vuorenkallion koulun tilannetta helpotetaan tilojen riittävyyden osalta niin, että Rahjan koulun tilakapasiteetti otetaan täysimääräisesti käyttöön. Syyslukukaudesta 2015 alkaen niiden Hiekkasärkkien alueen 0 ja 1 luokkien oppilaiden, jotka asuvat Pohjoisen liittymän (Tapion Tupa) alueen eteläpuolella, lähikoulu on Rahjan koulu.

Ratkaisu edellyttää, että Rahjan koulun yhteydessä oleva asuntoon sijoitetaan ip/ap -toiminta. Asuntoon tehdään tarvittavat muutostyöt kevään ja kesän 2015 aikana. Ratkaisu ei lisää oppilaiden kuljetuskustannuksia merkitsevästi, koska jo nykyisin 8-tien ylityksen turvaamiseksi koulumatka tehdään taksilla pienimpien koululaisten osalta.

Kalajoen kaupungin ja Merijärven kunnan välillä on vuosien ajan ollut laajaa yhteistyötä palvelutuotannossa. Merijärven koulukeskus sijaitsee lähellä Mehtäkylän koulua. Sivistyslautakunta kutsuu Mehtäkylän koulun johtokunnan ja Mehtäkylän koulun opetushenkilöstön mukaan yhteiselle tutustumiskäynnille Merijärven koulukeskukseen. Vierailun yhteydessä keskustellaan yhteistyön tiivistämisestä koulujen välillä.

Sivistyslautakunta:


torstai 9. lokakuuta 2014

Onnistunut energiapäivä Rautiossa


Kalajoen perussuomalaisten valtuustoryhmä teki valtuustoaloitteen 27.5.2014 ekologisesta kehittämiskeskuksesta Rautioon. Oli muuten Erkki Ahon syntymäpäivä.
Tämä valtuustoaloite oli pohjana, kun valtuustoaloitetta käsiteltiin Kalajoen kaupungin virkamiestea elinkeinojohtaja Miia Himangan, maaseutujohtaja Antti Pulkkisen, yritysasiantuntija Mirja Mustosen sekä valtuutettujen Erkki Ahon ja Alpo Murtoniemen palaverissa 10.8.2014. Palaverissa päätettiin käynnistää asian selvittäminen.



Projektipäällikkö Heidi Pasanen organisoi 9.10.2014 teemapäivän asiasta Raution Nuorisoseuralle. Teemapäivän aiheena oli Uusiutuva Energia kyläkeskuksissa.



Projektipäällikkö Heidi Pasanen


Projektipäällikkö Seppo Kiljo Raahenseutukunta


Myyntipäällikkö Matti Arffman Envitecpois Oy


Projektisuunnittelija Mikko Posio OAMK, BioeE-logia-hanke


Yritysasiantuntija Hannu Kokkkoniemi ProAgria Oulu


Kyläpäällikkö, valtuutettu Alpo Murtoniemi

Tilaisuus oli erittäin onnistunut. Tilaisuudessa varmistui se, että valtuustoaloite on toteutuskelpoinen. Tilaisuudessa varmistui se, että hankkeelle on keskeinen toteuttaja.

Nyt täytyy vain ryhtyä toimenpiteisiin ja kerätä hankkeen keskeiset osallistujat eli kaukolämmön ostajat. Lisäksi on tarkasti suunniteltava miten hanke toteutetaan jotta valtuustoaloitteen tavoitteet toteutuvat eli energiaratkaisun on oltava kannattava ja tuotava töitä rautiolaisille ja myös koko Kalajoen alueelle. Hanke tulee olla eräänlainen pilottihake, joka toteuttaa valtuutettujen tahdon siitä, että Rautiossa on jatkossa vain yksi koulu. Minulle kristallisoitunut asian toteuttamistapa. Mielestäni saksalaistyylinen yritys- eli energiapuistomalli olisi mielenkiintoinen. Kiitokset luonnoitisjoille ja Kalajoen kaupungin virkamiehille, jotka muutaman muistuttavan sähköpostin jälkeen kutsuivat koolle palaverin, jolla hanke käynnistettiin. Tuhannet kiitokset tästä. Olen tosi onnellinen, että Rautioon voidaan toteuttaa tämä hanke, jos Kalajoen päättäjät niin haluavat.