maanantai 24. marraskuuta 2014

Raution koulun lakkauttaminen kaupunginhallituksen käsittelyssä tänään



Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle,
1) että Raution koulun toiminta lakkaa lukuvuoden 2015 - 2016 alusta ja
alu een oppilaat ohjataan Pöllän koululle. Pöllän koulu muutetaan tässä
yhteydessä Raution kouluksi. Raution alueella on yksi koulu ny kyisen
kahden koulun sijaan. Nykyisestä Pöllän koulusta tulee Raution
ky län 1 - 6 luokkien koulu syyslukukauden 2015 alkaessa.
2) että Raution koulussa nykyisin opiskelevat Typpön ja Kärkisen kylän
op pi laat siirtyvät opiskelemaan Tyngän aluekoululle syyslukukauden
2015 alkaessa.

Raution Kylätoimikunnan ehdotus asiaan on: Raution aluekoulun suunnittelu aloitetaan välittömästi. Siinä voidaan toteuttaa ”Pudasjärven mallia” Yritys rakentaa 1200 m2 hirsikoulun jonka kaupunki vuokraa yhdistetyllä vuokra ja lunastussopimuksella. Tämä on kestävän kehityksen tie. Kyläyhdistys osaltaan tulee tukemaan asiaa kaikin mahdollisin keinoin.

Minun näkemys asioista:

Mitkä ovat kaupunginjohtajan esityksen heikkoudet?
  1. Oppilaat eivät mahdu Pöllän koulun tiloihin
  2. Pöllän koulun remonttia ei ole suunniteltu eikä voida olla varmoja mitä muutoksi joudutaan tekemään ja kuinka paljon se maksaa, tilasuunnitelmaa ei ole tehty.
  3. Hajuhaittoja ei ole vielä pystytty poistamaan
  4. Raution yhtenäisyys hajoaa
  5. Säästöjä ei tule virkamiesten esittämiä määriä. On otettava huomioon tehtävät korjaukset, niin kulut ovat suuremmat kuin säästöt
  6. Opiskeluympäristöt eivät ole yhdenvertaiset Pöllän koululla Kalajoen muiden koulujen kanssa. Onko kysymys rautiolaisten syrjinnästä? Onko menettelu perustuslain 6 §:n vastaista? Kaupunginjohtajan esitys ei ole yhdenvertainen vaan on eriarvoistava.
  7. On lyhytnäköistä toimintaa sulkea koulu, koska uuden koulun suunnitelmat ovat jo merkittävän pitkällä ja siihen liittyvät energiaratkaisut säästävät tulevaisuudessa suuret summat kalajokisten verorahoja ja tuovat Rautioon energiaratkaisujen myötä runsaasti uusia työpaikkoja, eikä ainoastaan Rautioon vaan koko Kalajoelle.
  8. Kaupunginjohtajan esitys ei ole rakennemuutosesitys vaan Raution koulun tuhoamissuunnitelma
  9. Kaupunginjohtaja ei ole perehtynyt asiaan eikä ymmärrä asioiden taustoja
  10. Koulu ei ole ainoastaan koulu vaan osa yhteiskuntaa, myös rautiolaisten toimintamahdollisuudet ja tulevaisuuden usko on turvattava yhdenvertaisella opiskeluympäristöllä.
  11. Raution koulua on erittäin vaikea myydä nyt, koska se on kivikoulu, mikä ei ole parhaassa mahdollisessa kunossa. Sen jälkeen kun on rakennettu uusi koulu Raution nykyiselle koululle löytyy varmennin ostaja ja on omalta osaltaan elävöittämässä kylän toimintaa.
  12. Raution koulun oppilasmäärä on kasvussa, eikä Raution koulu ole Kalajoen pienimpia kouluja oppilasmäärältään.

Mikä on Pudasjärven malli?

Muuallakin on samanlasia suunnitelmia kuin Rautiossa

Uusiutuvan energian opintomatka

Minun näkemykseni on , että Kalajoen koulujen rakennemuutos tapahtuu parhaiten siten, että Kalajoelle tulee viisi ala-astetta: yksi Rautioon ( rakentaan uusi hirsinen koulu ottaen huomioon ekologisuus ja energiaratkaisut), yksi Vuorenkalliolle ( rakennetaan uusi hirsinen koulut ottaen huomioon ekologisuus ja energiaratkaisut), Pohjankoulun saneraataan, Tyngän koulu ( toimii Tyngän, Etelänkylän ja Pitkäsenkylän kouluna),Raumankari koulu.

Näin keskittämällä säästetään opetuskustannuksissa ja taataan yhdenvertaiset opetusympäristöt kaikille Kalajoen lapsille.

tiistai 11. marraskuuta 2014

Kalajoen kaupunginvaltuusto 11.11.2014

Tuulivoimala ja Raution koulu

Valtuuston kokouksessa 11.11.2014 kritisoin sivistyspuolen laskelmia koulujen osalta ja totesin, että voin antaa konsulttiapua, jotta laskelmat saadaan oikeksi. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä totesi, että laskelmat on tehty virkavastuulla ja hän luottaa niihin. Jatkossa sitten katsotaan mikä on virkamiehen ja luottamushenkilön virkavastuu asioissa. Molemmat toimivat virkavastuulla.

Erkki Ahon puheenvuoro asiassa Torvenkylän tuulivoimapuiston osayleiskaava Kalajoen valtuustoossa 11.11.2014

Tuulivoimaloiden merkittävin haittatekijä on niiden aiheutama melu. Kyse on matalajaajuisesta ”bassomelusta”, joka vaimenee vain vähän ilmakehässä ja talojen rakenteissa. Tyypillisesti yli 2 MW:n tuulivoimalan tapauksessa tuulen voimakkuudella 8 m/ s erottuu selvästi jaksollinen (sekunnin välein toistuva) alle 150 Hz:n taajuinen ääni. Tämä melu erottuu varsinkin iltasin jopa tv:n äänen yli normaalin suomalaisen omakotitalon sisätiloissa 1500 metrin päässä voimalasta. Melua on verrattu esimerkiksi talon ulkopuolella olevaan rekan tyhjäkäyntiääneen. Melun häiritsevyys on kuitenkin paljon suurempi kuin autojen aiheutama melu. Tuulivoimalan melu aiheuttaa tyypillisesti unettomuutta, verenpaineen nousua ja tinnitusta. Yleisesit ottan levon määrä ja laatu kärsii.

Suomen tuulioloissa ja ainakaan nykyisellä tekniikalla tuulivoima ei ole taloudellisesti kannattavaa. Lukuisat tuulivoimayhtiöt, jotka voimaloita rakentavat ja ylläpitävät, elävät yksin valtion tukien varassa, siis veronmaksajien kustannuksella. Saalistajat ovat löytäneet lihavan paistin.

On luotu käsittämätön syöttötariffijärjestelmä. Sähkön pörssihinta on noin 35 euroa megawattitunnilta, minkä tuulivoimayhtiökin saa myydessään sähköä verkkoon. Valtio onkín taannut tuulivoimaloille 105,30 euron hinnan eli se maksaa noin 70 euroa tukea jokaisesta megawattitunnista. Tämä tuki maksetaan jopa kymmenkunta vuotta, käytännössä koko voimalan eliniän ajan.
Tänä vuonna tämän kannattamattoman toiminnan pönkittäminen maksaa eri lähteiden mukaan noin 100 miljoonaa euroa. Tuulivoimalan rakentamistakin tuetaan ruhtinaallisilla investointiavustuksilla. Jos valtion tuki lopetetaan, kaikki tuulivoimayhtiöt kaatuvat lyhyen ajan kuluessa. Tuuli ei pidä niitä pystyssä.

Tuulivoiman tuotto on parhaimmillaankin vain alle yhden prosentin kokonaistuotannosta eli sillä ei ole käytännön merkitystä. Kun tuotto on vielä täysin sattumanvaraista, tuulivoima on enemmänkin häirikkö sähköverkossa.
Kaikki tuulimyllyt ovat ulkomaista tuoteta, ja myös rakentajat tulevat ulkomailta. Myllyn käyttöajaksi on luvattu 30 vuotta. Aika on osoittanut myllyn kuluvan käyttökelvottomaksi keskimäärin 12 vuodessa.

Kun voimala tulee vanhaksi tai rikkoutuu ennen aikojaan ja joudutaan purkamaan, kuka on velvollinen korjaamaan jäljet? Vastaus oli yksiselitteinen. Maankäyttö- ja rakennuslakiin vedoten maanomistaja on aina viime kädessä vastuussa, mitä hänen maallaan tapahtuu ja maksaa kustannukset, MRL 166 §, 170 §, 154 §, 182 §.
Eduskuntaan 34/2012 jätetyn lakiesityksen mukaan muun muassa tähän liittyvät kustannukset ovat tulossa suoraan ulosottokelpoisiksi.

Herää kysymys, kuinka moini vuokrasopimuksen allekirjoittanut maanomistaja on ottanut selvää vastuista, jotka sille voi tulla esimerkiksi, jos vuokralainen menee konkurssiin tai muuten häipyy rahoineen, ja voimala jää käyttämättömänä seisomaan. Se on monestakin syystä puretava.

Laskelmiin perustuvassa arviossa on ison voimalan purkukustannuksiksi saatu runsaat 600 000 euroa, ehkä purkamisen saa halvemmallakin suoritettua. Mutta jos purkukustannukset ovat satojatuhansia, niin usealle maanomistajalle summa on liian suuri käteisellä maksettavaksi. Riittäkö sittenkään, vaikka ulosottomies myisi koko tilan? Jääkö se sitten osaltaan kunnan maksettavaksi, tulevaisuus näyttää.

Valtuustoilla tässä maassa on suuri vastuu tällaisen kannattamattoman ja yhteiskunnalle kalliin toiminna lopettamisessa. Tuulivoimalat pilaavat maisemaa ja ovat haitaksi ympäristölle, elinkeino- ja harrastustoiminnalle.


-------------------------
MRL 166 §
Rakennuksen kunnossapito
Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Rakennus ja sen energiahuoltoon kuuluvat järjestelmät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne rakennuksen rakennustapa huomioon ottaen täyttävät energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset. (13.4.2007/488)
Kaavassa suojelluksi määrätyn tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla suojellun rakennuksen käytössä ja kunnossapitämisessä on lisäksi otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus. (4.6.2010/499)
Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen.
Ennen korjauskehotuksen antamista rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen omistajan esittämään rakennusta koskevan kuntotutkimuksen terveellisyyden tai turvallisuuden johdosta ilmeisen välttämättömien korjaustoimenpiteiden selvittämiseksi.

170 §
Keskeneräinen rakennustyö tai hylätty rakennus
Jollei aloitettua rakennustyötä tai muuta toimenpidettä ole saatu valmiiksi ennen luvan tai viranomaishyväksynnän raukeamista, kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee velvoittaa asianomainen määräajassa saattamaan työ loppuun taikka ryhtymään muihin toimenpiteisiin, jotka terveellisyyden, turvallisuuden taikka ympäristölle aiheutuvan haitan tai häiriön vuoksi ovat tarpeen.
Jos rakennus on osaksi tai kokonaan tuhoutunut, rakennustyö on jätetty kesken tai rakennuksen käyttämisestä on luovuttu, rakennuspaikka ympäristöineen on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna turvallisuutta tai rumenna ympäristöä. Rakennus on myös riittävästi suojattava säältä ja mahdolliselta vahingonteolta.

154 §
Rakennuksen purkamisen järjestäminen
Rakennuksen tai sen osan purkaminen tulee järjestää niin, että luodaan edellytykset käyttökelpoisten rakennusosien hyväksikäyttämiselle ja huolehditaan syntyvän rakennusjätteen käsittelystä.



182 §
Uhkasakko ja teettämisuhka
Jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin niihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen, kunnan määräämä monijäseninen toimielin 13 a luvun mukaisissa asioissa tai Turvallisuus- ja kemikaalivirasto markkinavalvontaviranomaisena voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin. (22.8.2014/682)
Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.

Uhkasakkoa ja teettämisuhkaa koskevassa asiassa sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa(1113/1990) säädetään.

torstai 6. marraskuuta 2014

Terveet elintavat vauvasta vaariin Kalajoella



From: Erkki Aho
Sent: Friday, November 7, 2014 7:38 AM
Subject: terveet elintavat vauvasta vaariin Kalajoella
Terveet elintavat vauvasta vaariin Kalajoella

Yhteiskunnan tehtävänä on organisoida jäsenilleen terveen elämän mahdollisuudet vauvasta vaariin. Koululaisten yleiskunnon huolestuttava heikkeneminen johtuu liikunnan vähenemisestä kouluissa ja ehkä myös vanhempien liikuntaharrastusten vähäisyydestä, mikä osittain johtuu liikuntaharrastusmahdollisuuksien organisoinnin vajavaisesta toteutuksesta (ohjauksesta) sekä tiedostamisen puutteellisuuksista. Liikunnan ja terveiden elintapojen tärkeys on kaikkien kalajokisten tiedostettava oman elämänsä kannalta. Koko perhe, vauvasta vaariin, on saatava ymmärtämään liikunnan tärkeys ihmisen psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle koko elinajan asiana.

Kalajoella on toteutettu urheilukoulua Akatemian toimesta kouluilla, mutta toteutuksen organisoinnissa on parantamisen varaa. Tavoitteena on ympärivuotinen urheilukoulu joka koululla vähintäänkin kerran viikossa ja kesällä kouluilla sekä urheilukentillä toteutettuna yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Tavoitteena on lasten liikuntaharrastusten mahdollistaminen kaikille oppilaille vähintäänkin kaksi kertaa viikossa yhteistyössä koulujen ja urheiluseurojen kanssa ympäri vuoden.

Tähän yhteyteen voidaan katsoa kuuluvan myös lukion urheilulinjojen toiminnan koordinointi ja käytännön toteutus. Näiden asioiden käytännön organisointi ja koordinointi on hoidettava pikaisesti kuntoon.

Kalajoella on tehty erityisliikunnan kehittämissuunnitelma ja Kalajoki-Merijärvi sote-yhteistoiminta-alueen suunnitelma ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemiseksi.
Näissä suunnitelmissa on esitetty joitakin käytännön mahdollisuuksia asioiden toteuttamiseksi. Nyt on näiden toteutuksen aika yhdessä koordinoivan henkilön ja kolmannen sektorin kanssa. Tällä tavalla voidaan lisätä perheiden liikunnan harrastusta ja terveitä elintapoja ja samalla lisätä sosiaalista toimintaa sekä vähentää kalajokisten sote-kuluja estämällä toisen asteen diabeteksen syntymistä, liikalihavuudesta johtuvia asioita, estämällä sydänsairauksia, estämällä osteoporoosia ja siitä johtuvia sairauksia ja muita sairauksia.

Kalajoki maksoi pitkäaikaistyöttömien ns. Kela-sakkoa viime vuonna 268 812 euroa ja tänä vuonna vähintäänkin saman verran. Tämä asia on hoidettava kuntoon ja tätä kautta saadaan ikäänkuin rahoitusta näiden asioiden hoitoon.

Erityisliikunnan kehittämissuunnitelmassa esitettiin viran perustamista asioiden toteuttamiseksi. Katson, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei ole mahdollisuuksia uusien virkojen perustamiseen, mutta toimen perustaminen on mahdollinen näiden edellä esitettyjen asioiden organisoimiseksi – siis liikunnan organisointi vauvasta vaariin kaikille kalajokisille yhteistyössä koulujen, urheiluseurojen ja kolmannen sektorin kanssa.

Asia vaatii perusteellista selvitystä ja käytännön toteutusmallin esittämistä. Olen valmis tekemään tarkemman esityksen käytännön toteutuksesta asiasta marras- joulukuun aikana. Ehkä asiasta on kuitenkin sovittava yhteisessä palaverissa, jonka toivon järjestyvän mahdollisimman pian jotta voidaan asiat ottaa huomioon kaupungin ensi vuoden talousarviossa. 

Asia kuuluu keskeisesti sivistyslautakunnan ja perusturvalautakunnan vastuualueille joten keskeiset toimijat asiassa ovat lautakuntien puheenjohtajat Juha Nivala ja Alpo Murtoniemi sekä sivistystoimenjohtaja Esa Siirilä ja perusturvajohtaja Anne Mäki-Leppilampi. Haluan, että asiassa edetään mahdollisimman nopeasti ja saan valtuudet tehdä tarkemman esityksen käytännön toteutuksesta marras- joulukuun aikana. Odotan asianosaisten hyväksymistä asialle. Asia ei etene jos siinä ei ole vastuuhenkilöä.

Kalajoella 7.11.2014
Erkki Aho  

Uusiutuvan energian opintomatka 6.11.2014



Valtustoaloitteeseemme liittyvä opintomatka suoritettiin tänään kolmeen eri kohteeseen. Ensimmäinen kohde oli Alpuan Kehitys ry:n voimalaitos, toinen kohde oli Kempeleen ekokortteli ja kolmas kohde oli Lumituuli Oy:n tuulivoimayhtiö.
Matkan järjesti Kalajoen kaupungin maaseutupalvelut ja Masva-hanke. Matkalle osallistui n. 30 asiasta kiinnostunutta henkilöä. Tämä matka oli jatkoa Raution energiapäivälle.
Onnistunut energiapäivä Rautiossa

Ensimmäinen kohde oli Alpuan Kehitys Oy:n voimalaitos. Kylän palvelukeskus pyrkii energiaomavaraistuuteen. Paikallisen raaka-aineen käytön tarkoitus on myös luoda lisää työpaikkoja kylälle. Palvelukeskuksen lämmön ja sähköntutantoon ostettiin CHP-voimala syksyllä 2013 ja täydessä toiminnassa se on ollut vuoden 2014 alusta lähtien. CHP-voimalan tuottamaa ylijäämä sähköä myydään valtakunnan verkkoon ja sitä voi ostaa Oulun Sähkönmyynti Oy:n Farmivirta-nimikkeellä. Energia tuotetaan 100 % kotimaisesti, uusiutuvasti ja ympäristöystävällisesti.

Kommentti kohteesta: Kohde oli erinomainen kohde eli juuri sellainen, mikä soveltuu myös Rautiohankkeseen. Rautiossa on vain huomattavasti paremmat edellytykset toteuttaan CHP-voimala, koska nyt on jo selvää, että hankkeeseen tulee mukaan yritystoimintaa, kaukolämpöverkkoa, lukuisia yksityisiä talouksia ja yhteisöjä. Lisäksi CHP-voimalan yhteyteen voidaan rakentaa haketuslaitos ja hakkeenkuivaamo. Hakkeen hankinta ja valmistus työllistää lukuisia rautiolaisia ja kalajoksia. Kohde oli kuin nenä päähän Rautiohankkeelle. Kiitokset vielä kerran alpulaisille siitä, että saimme tutustua kohteeseen.



Toinen kohde oli Kempeleen Ekokortteli, mikä on Juha Sipilän yhdessä yhteistyökumppaniensa ideoimaa ja kehittämää kokonaisuutta. Ekokylän Suomen Rakennusinsinöörien liitto (RIL) valitsi vuoden merkityksellisemmäksi rakennuskohteeksi Suomessa 2010. Kortteli on Suomen ensimmäinen energia-omavarainen asuinalue, joka on irti valtakunna sähköverkosta. Ekokortteli on toiminut tuotekehitysalustana Volter-teknologialle. Ekokortteli valmistu keväällä 2009.

Kommentti kohteesta: Ekokortteli selkeytti entistä enemmän sitä ajatusta miten Rautiossa tulee toimia. Mielestäni molemmissa kohteissa kerrottiin avoimesti ja rehellisesti tosiasiat. Niistä sai selkeän kuvan miten on toimittu ja mitä tulee ottaa huomioon. Kiitos erinomaisesta esittelystä Kempeleen Ekokorttelin väelle.



Kolmas kohde oli Lumituuli Oy:n voimala, joka on kuluttajien omistama tuulisähköyhtiö ja sillä on yli tuhat osakasta, jotka käyttävät yhtiön tuottamaa sähköä.

Kommentti kohteesta: Lumituuli Oy:n voimalatoiminta ei varsinaisesti ole se energiamuoto, jota Rautiohankkeessa voidaan hyödyntää.




Miten Rautio-hanketta jatketaan? Selvitän mahdollisimman pikaisesti EU-rahoitusmahdollisuudet ja katsotaan sitten miten eri palaset lokashtavat kohdilleen. Varmaa on että hanke etenee nyt niin kuin juna ja Rautio-hanke toteutuu vuoren varmasti ja kylästä tulee elävä ja elinvoimainen. Kiitos Kalajoen kaupungin maaseutupalveluille ja Masva-hankkeelle tähänastisestä työstä ja nyt alkaa todellinen idean toteuttaminen.