lauantai 20. joulukuuta 2014

Kalajoen kaupunginvaltuuston kokous 16.12.2014



Kuva Pahkalan koulun äänestyksestä, miten valtuutetut äänestivät.

Kalajoen kaupunginvaltuuston kokouksen pääasioiksi nousivat kouluasiat. Varsinainen pääasia eli talousarvio vuodelle 2015 ja taloussuunnitelma 2016-2017 sekä rakentamisohjelma 2015-2019 hyväksyttiin nuijankopauktuksella kun aikaisempina vuosina on käyty asiat pääluokittain läpi.

Kouluasioidenkäsittely on historiallisesti merkittävää. Valtuuston kokouksessa käytiin ankaraa vääntöä Raution koulun osalta. Raution koulun osalta totesin, että tilanne on sama kuin Pahkalan koulun osalla. Laskelmat ovat virheelliset ja totuudenvastaiset. Säästöksi oli laskettu kaaupunginhallituksen esityksessä 231 000 euroa. Laskelma on virheellinen, mutta se oli päätöksenteon pohjana. Laskelmasta puuttui Pöllän koulun remonttikulut sekä monitoimitalon remonttikulut 375 000 euroa. Raution koulua olisi voitu pitää kolme vuotta avoinna jos olisi jätetty Pöllän koulun remontti ja monitoimitalon remontti tekemättä. Tällainen vaikutti minun mielestäni hölmoläisten peiton jatkamiselta.
Valtuustossa käytiin pitkä keskusteu. Valtuutettu Laura Kaattari teki esityksen jota myös minä kannatin.Kaupunginhallituksen jäsen Kullervo Niemelä teki toisenlaisen esityksen, jota kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä kannatti. Aikaerikoista toimintaa kaupunginhallituksen jäseniltä. Tämä esitys oli tarkoitus tulla kaupunginhallituksen esitystä vastaan lopullisessa äänestyksessä. On tässä naurussa pidättelemistä. Tämä kalajokista keskustalaista demokratiaa.

Arvostan erittäin korkealle varavaltuutettu Sari Hihnalan toiminnan. Yleensä neuvottelutaukoa valtuustossa pyytää joku ryhmien puheenjohtajista. Nyt Sari Hihnala varavaltuuttettuna otti ohjat käsiinsä ja pyysi neuvottelutaukoa. Hän huomasi, että jos valtuusto tuossa tilanteessa päättää asiasta, niin asia menee kiville. Siksi neuvottelutauko piti saada aikaan. Erikoista on se, että Sari varmasti tiesi, että hän ei itse voi osallistua ryhmänjohtajien kokoukseen eikä oman ryhmän edustajiin neuvottelussa voi luottaa. He ovat hankkeen pahimmat vastustajat. Siis on luotettava pienryhmien puheenjohtajiin. Vasta myöhemmin huomasin, että kokoomuksen ryhmänjohtaja Hanna Saari ei ollut mukana kokouksessa eikä myöskään kristillisten Veli Ainali. Jos he olisivat olleet mukana niin päätös olisi voinut olla toisenlainen tai ainakin pätöksetekoprosessi. Kukaan ei osannut kaivata näitä henkilöitä ryhmänjohtajien kokoukseen

Neuvottelussa ei saatu yksimielisyyttä aluksi aikaan, koska Raution uutta koulua vastustivat Raili Myllylä, Miika Heikkila, Pekka Märsylä ja Sirkka Alo. Uuden koulun puolesta olivat Hanna Halmeenpää, Jorma Untinen ja Erkki Aho. Pidimme tiukasti kiinni siitä, että päätöksestä pitää tulla konkreettinen. Neuvotteluista oli jostakin syystä pois kokoomuksen ryhmänjohtaja Hanna Saari sekä Kristillisten Veli Ainali.
Tilanne ryhmienjohtajien kokouksessa oli sen verran kiihkeä että kokous pidettiin seisaltaan, koska kukaan ei todennnäköisesti olisi voinut istua rauhassa.
Ensin luulin, että Kaattari ja Niemelä olivat sillä aikaa sorvanneet uuden esityksen, jossa oli konkretiaa mukana. Tiukassa tilanteessa luin paperin nopeasti ja huomasin tekstimuodon RAUTION KOULUN SUUNNITTELU ALOITETAAN VUOTEEN 2019 mennessä. Sanoin heti, että tämä käy minulle. Ehkä se yllätti vastapuolen. Hankkeen vastustajat ryhmänjohtajien kokouksessa tuskin siinä paineessa huomasivat, että suunnittelun aloittamisen takaraja oli määritelty, mutta ei eturajaa. Olin revetä ilossani liitoksistani, kun huomasin asian, mutta onneksi hillitsin tunteeni. Päätösesitys oli parempi kuin mitä olin uskaltanut toivoa. Tämä merkitsee sitä, että Raution koulun suunnittelulle määriteltiin vain takaraja.
Suunnittelu voidaan aloittaa heti, koska asialla on nyt valtuuston yksimielinen päätös.

Valtuuston kokouksen keskeyttämispyynnön äiti on valtuutettu Riitta Tilus. Käytännön toteuttaja Sari Hihnala. Tekstin kirjoittaja on valtuutettu Riitta Tilus ja teksti on pienen ryhmän ajattelun tulos. Tuohon pieneen ryhmään ovat kuuluneet Riitta Tiluksen lisäksi Laura Kaattari, Terttu Myllylahti, Eija Pahkala. Myös Kullervo Niemelä sekä Alpo Murtoniemi ja Ossi Rautakoski lienevät osallistuneet työskentelyyn ainakin sivustakatsojana. Jonkinlaisena sovittelijana on toiminut Juha Nivala Kullervon Niemelän ja Laura Kaattarin välissä. Naisvaltuutetut ovat olleet siis keskeiset toimijat asiassa ja kunnia kuuluu heille. Voin kuvitella miltä tuntui Raution kylähdistyksen nokkahenkilöistä Sari Hihnasta ja Alpo Murtoniemestä, jotka eivät voineet osallistua ryhmien puheenjohtajien neuvotteluun, vaikka varmasti heillä olisi ollut paljon sanottavaa. Olotila oli varmasti rauhaton.

Kullervo Niemelä sai ja otti kunnian itselleen asiassa esittämällä tekstin valtuustosalissa. Ehkä naisvaltuutetut olivat ajatelleet antaa asian Laura Kaattarin esitettäväksi, mutta jostain syystä Kullervo Niemelä oli halunnut ottaa kunnian itselleen.
Voitte kuvitella miltä tuntuu nyt Raution ”kyläpäälliköstä ” valtuutettu Alpo Murtoniemestä, joka on pöytäkirjan tarkistaja tuossa valtuustonkokouksessa. Valtuusto on yksimielisesti hyväksynyt asian ja tekstin, jossa suunnittelun alkurajaa ei ole määritelty. Suunnittelu voi siis alkaa heti.Koulun rakentamispäätös tehdään myöhemmin ja rahoitukseen voidaan käyttää ns. Repo-rahoja, sillä niitä on nyt yli 14 miljoonaa euroa.


Pahkalan koulu päätettiin sulkea äänin 22-13. Himangan miesvaltuutetut todennäköisesti ratkaisivat Pahkalan koulun sulkemisen. Pahkalan koulun osalta käytin puheenvuoron ja totesin, että kaupunginhallituksen päätösesitys perustuu virkavastuulla tehtyyn virheelliseen laskelmaan, jonka mukaan säästö koulun sulkemisesta on 232 000 euroa. Laskelmasta puuttui Raumankarin koulun remonttikulut ja opetuksen siirtymisestä johtuvat kulut. Edellisiltana tekninen johtaja ilmoitti, että laskelmia ei ole tehty joten hän todisti, että laskelmat ovat siltä osin väärät. Myöskään budjettiin ei oltu varattu erillistä määrärahaa Raumankarin koulun remonttia varten. Viisi luokkaa on jakoluokkia, tarvitaan 1-4 ja 6. luokkien oppilaille jaetut ryhmät eli tarvitaan 11 luokkatilaa. Näitä ei ole huomiotu laskelmissa ollenkaan. Totesin, että asia on oppilaiden oikeusturvan kannalta ongelmallinen tilanne.
Mielenkiintoista oli Pahkalan koulun äänestyksessä himankalaisten valtuutettujen äänestyskäyttäytyminen. Himankalaisista Pahkalan koulun lakkauttamisen puolesta äänestivät Päivi Alho, Sami Hänninen, Pekka Märsylä, Alpo Puusaari ja Aulis Vuotila. Äänestystulos oli 22-13. Jos viisi himankalaista olisi äänestänyt oman koulun puolesta niin äänestystulos olisi ollut 18-17 koulun säilyttämisen puolesta. Ehkä eniten selitettävää on valtuutettu Päivi Alholla oman äänestyskäyttäytymisensä johdosta.

Pahkalan koulun päätöksestä tulee valitus Oulun hallinto-oikeuteen. Näin minulle kerrottiin. Valitusperusteista en tiedä, mutta eräs peruste voisi olla Kalajoen kaupunginvaltuuston päätös, jonka mukaan oppilasmäärän tulee pysyvästi olla alle 38 jos koulu aiotaan sulkea. En muista tarkasti valtuuston päätöksen tekstiä, mutta valtuuston päätöstä ei ole kumottu. Siksi sitä valtuuston tulisi noudattaa tai purkaa tehty päätös. Päätöstä ei ole purettu. Toinen valitusperuste voisi olla säästölaskelman totuudenvastaisuus. Pahkalan koulun lakkauttamisesta ei tule 231 000 euron säästöä. Laskelma on tehty väärin mutta se on tehty virkavastuulla. Onko kysymyksessä virkarikos? Rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Laskelmassa kiinteistökulujen osalla on tarkistettavaa ja lisäksi vastaanottavan koulun menoja lisäävää vaikutusta ei ole vähennetty säästölaskelmaesityksestä esim, juuri remonttikulut sekä opetuksen siirtymisen aiheuttamat kulut puuttuu laskelmasta. Raumankarin koululle pitää tehdä opetustiloja useita lisää koska ryhmiä on jaettava. Näitä varten ei edes ole budjetoitu yksilöityä määrärahaa, eikä suunnitelmia ole tehty. Tämä on myös oikeusturvakysymys. Pahkalassa myös vanhuksille on toimitettu ruoat samalla kuljetuksella koululaisten ruokien kanssa. Jos vanhuksille edelleen toimitetaan ruokaa niin ruokakuljetusten kustannuksissa ei tule säästöä. Tässä vain muutama esimerkki väärin tehdystä laskelmasta ja sen käyttäminen päätöksen teon perustana on laitettava Oulun hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.

Merkittävä asia oli myös kirkonseudun asemakaavan muutos. Kalajoen kaupungin paras tonttialue on odottanut ratkaisuaan jo lähes kaksi vuosikymmentä. Halpa-Halli Oy on odottanut tilaongelmiin ratkaisua useita vuosia. Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari on unelmoinut kauppakeskuksesta, jonka suunnitteluun on käytetty kaupunginvaroja ja satoja tuhansia euroja, vaikka asia ei kuulu kuntalain mukaan kunnan tehtäviin. Kunnan tehtävä on vain luoda edellytykset yritystoiminnalle ja antaa vapaan kilpailun ratkaista muut asiat. Nyt kaupunginjohtaja on ottanut asiassa messiaan roolin ja siitä kärsii mielestäni koko Kalajoki ja lähialue.
Erään suunnitelman mukaan alueelle piti tulla kauppakeskus, jossa on 68 liikettä ja paikoitusalue katolla. Tämän suunnitelma isä oli helsinkiläinen arkkitehtitoimisto. On täysin selvää, ettei Kalajoelle voi tulla Oulun Zeppeliniä suurempaa ostoskeskusta. Lisäksi kaupankäynnin luonne on muuttunut eikä myöskään pienillä yrityksillä ole mahdollisuuksia maksaa korkeita vuokria, mitä grunderit tulisivat vaatimaan yrityksiltä. Ajatus on siis kuolleena syntynyt, mutta kaupunginjohtaja ei anna periksi. Hän on junaillut kolme miljoonaa euroa kaupungin rahaa hankkeeseen, jos kauppakeskukseen sijoitetaan kirjastotilat. Kun tämäkään ei riittänyt niin nyt kaavaesitykseen on lisätty 7-kerroksinen kerrostalo kauppakeskukseen jotta siitä grunderit kiinnostuisivat. Mielestäni tämäkään ajatus ei ole realistinen, koska asunnot on ensiksi myytävä ennenkuin rakennusliike ottaa riskiä. Tämä taas hidastaa Kalajoen keskustan kehittymistä. Aemakaavamuutos mahdollistaa 3-5 vähittäiskaupan suuryksikön muodostumisen, mutta mistä otetaan asiakkaat, kun Ylivieska, Kokkola ja Raahe ovat ajaneet Kalajoen ohi. Lisäksi on otettava huomioon Pyhäjoen ydinvoimalan tulo. Jos Halpa-Halli ei saa tonttia Kalajoelta, niin onko vaarana toimintojen supistaminen ja siirtyminen Pyhäjoelle. Halpa-Halli Oy on lähettänyt Kalajoen kaupunginhallitukselle asiasta selvitysket jo vuonna 2013, mutta kaupunginjohtaja ei ole tuonut niitä kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Halpa-Halli Oy on lähettänyt kirjalliset aineistot valtuustoryhmien puheenjohtajille, mutta vieläkään kaupunginhallitus ei ole käsitellyt asiaa.
Kun otetaan huomioon, että Kalajoella on kaupunginjohtajan toimesta toinenkin kauppakeskussuunnitelma tehty ja se sijaitsee Hiekkasärkillä, niin ei voi välttyä vaikutelmalta, että kaupunginjohtaja ei ole parantunut puolangantaudistaan vieläkään.
Siksi suhtadun erittäin kriittisesti kaupunginjohtajan toimintaan. Se on mielestäni kalajokisten edun vastaista toimintaa. Jos Halpa-Halli Oy:lle myydään tontti , niin vanhaan Halpa-Halliin jää tilat ainakin kymmenelle eri liikkeelle. Ymmärrys hoi, äly ala jätä! Kaavaesitys kuitenin hyväksyttiin. Asia oli kuin H.C. Andersenin sadussa: Keisarin uudet vaatteet. Kaikki kehuivat keisarin uusia vaatteita, vaikka keisari olikin alasti.

Kalajoen kaupunginvaltuutetuista 15 valtuutettua jätti edellisessä kokouksessa valtuustoaloitteen, jossa toivottiin tuulivoimaloiden etäisyydeksi asutuksista 2 kilometriä. Kaupunginhallitus eli Kalajoella sitä voitaisiin nimittää nukkehallituksenksi, hyväksyi suuressa viisaudessaan kaupunginjohtajan esitys siitä, ettei rajaa aseteta. Asia nousi pintaa jälleen kerran Läntisten tuulivooimapuiston osayleiskaavan yhteydessä. Kun tarkemmin selvittelin kuka on Kalajoen tuulivoimaloiden hankemies niin päädyin yhteen ratkaisuun. Näyttää siltä raha ohittaa luontoarvot.

Tärkein asia oli Kalajoen talousarvio vuodelle 2015 hyväksyttiin yhdellä nuijankopautuksella. Saanen kuitenkin esittää muutamia asioita suurelle yleisöllekin tiedoksi:

Talousarvion loppusumma on 99,5 miljoonaa euroa. Vuosikate on 4,2 miljoonaa euroa. Veroprosentti on 20 %. Kaupungin lainamäärä on 38,4 miljoonaa euroa. Lainamäärä asukasta kohti on 3042 euroa.
Hallintopalveluiden osuus budjetista on 3 559 440 euroa. Kehittämispalveluiden osuus 6 310 785 euroa, mikä muodostuu elinkeinopalveluista 1 181 950 ja maaseutupalvelut 5 128 835 euroa. Peruspalveluiden osuus on 41 648 415 euroa. Sivistyspalveluiden osuus 18 733 548 euroa, tekniset palvelut 10 179 000 euroa. Pitkäaikaisia lainoja voidaan lyhentää 4 100 000 euroa. Investointien osuus on 10 179 000 euroa.

Tulopuoli taas muodostuu toimintatuotoista, joiden osuus on 21 202 420 euroa. Verotulojen määräksi on budjetoitu 37 744 000 euroa, valtionosuudet 29 448 187 euroa.
Henkilöstömenot on budejtoitu 44 322 752 euroksi ja palvelujen ostot 29 984 938 euroa.
Tuloveroprosentin korotuksen ohella korotetaan myös kiinteistöveroprosentteja. Kalajoen työttömyysprosentti 10, 2. Kalajoen kaupunki vähentää myös jäsenmaksukulujaan. Kaupunki kuuluu jatkossa vain Pohjois-Pohjanmaan liittoon ja sanoutuu irti Keski-Pohjanmaan liiton jäsenyydestä sekä Kerttu Saalasti-säätiöstä.

Peruspalvelut ja sivistyspalvelut yhdistetään yhden organisaation alaisuuteen. Kalajoen satama yhtiöitetään ja yhtiön hallituksen muodostaa kaupunginhallituksen päätöksellä elinkeino- ja maankäyttötoiminta. En pidä menettelyä oikeana, koska kysymyksessä on poliittinen vallankäyttö, jossa vaaleissa on jaettu valta. Nyt esimerkiksi perussuomalaiset on jätetty syrjään vallanjaosta kokonaan. Pidän menettelyä keskustan taholta törkeänä.

Kaupugin palveluksessa on kaikkiaan yli 1000 henkilöä. Palkkoihin ja palkkioihin on varattu kaikkiaan 33,9 miljoonaa euroa.ICT-päällikön virka muutetaan tietohallintojohtajan viraksi. Ehkä se kuulostaa hienommalta. Perusturvapalveluissa lähihoitajan toimi muutetaan asumispäällikön viraksi. Eikö ole hienoa?
Paikkatietosuunnittelijan toimi muutetaan paikkatietoinsinöörin viraksi. Budjetissa on myös teksti, että Rautioon rakennetaan uusi koulu, mikäli oppilasmäärät ja laadukkaan opetuksen toteuttamismahdollisuudet sitä edellyttävät.

Himangalle rakennetaan uusi perusturvapaleluiden käyttöön asumispalveluyksikkö, kustannusarvio 1,2 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen talonrakennuskohde on keskuskeittiön rakentaminen terveyskeskuksen yhteyteen 2,6 miljoonaa euroa. Nykyisin ruokapalveluista Kalajoen kaupungissa vastaa tekniset palvelut.

Hiekkasärkkien investointihankkeisiin lähinnä kunnallistekniikkaan varataan 150 000 euroja. Kalajoen tien peruskorjaukseen varataan 1,32 miljoonaa euroa, josta ELY rahoittaa 50 %. Liikuntapuistojen korjaamiseen varataan 155 000 euroa. Viemärilaitoksen investointeihin varataan 645 000 euroa. Ventelän pihapiirin kunnostamiseen varataan 250 000 euroa, sama summa myös vuodelle 2016. On kuitenkin todennäköistä, että Arteman korjauskurssille ei ilmoittaudu riittävästi oppilaita ja Ventelän kiinteistöt jäävät korjaamatta. Silloin voidaan määrärahan käyttötarkoitusta muuttaa ja sijoittaa rahat vaikka Hiekkasärkille, koska pysytään budjetin raameissa.

Kalajoen kaupunk tuottaa isäntäkuntamallilla ympäristöterveydenhuoltopalvelut Raahen ja Kalajoen kaupungeille sekä Siikajoen Pyhäjoen ja Merijärven kunnille.

Kalajoki Akatemia, jota juridisesti ei ole olemssa, tuottaa kaupungin vapaa-ajanpalvleut kulttuuri- ja urheluopistomaisesti. Näitä palvleuja ovat kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalvelut. Huom, rautiolaiset, Raution kirjastopalveluista vastaan nyt Kalajoki-Akatemia. Raution kirjaston lakkautti sivistyslautakunta, mutta kyläyhdistys on päättänyt, että kirjasto Rautiossa on ja pysyy.

Liikuntapalveluissa resursseja suunnataan toimintaan, joka parantaa liikuntamahdollisuuksia ja – motivaatiota kaikissa ikä- ja väestöryhmissä, jotka eivät liiku terveytensä kannalta riittävästi tai lainkaan.
Tämä tavoite tukee omaa ajatustani siitä, että Kalajoelle toteutetaan ohjelma terveenä vauvasta vaariin. Olen ilmoittanut olevani valmis organisoimaan asian, mutta näyttää tuo byrokratia ja tiettyjen henkilöiden asenteet ja reviiriajattelu olevan vielä toistaiseksi esteenä asiassa.


Jäähalliin rakennetaan pukukoppien laajennus ja saneeraus, määräraha 420 000 euroa. Paloaseman rakentamiseen varataan 3,6 miljoonaa euroa vuodelle 2016. Raution monitoimikeskuksen remonttiin on varattu rahaa 375 000 euroa. Budjetissa on myös monitoimiareenan rakentaminen. Hankkeelle ei ole vielä määritelty vuotta eikä rakentajaa. Tämä tarkoittaa täysimittaista liikuntahallia. Hiekkasärkkien matkailuteihin on varattu 1,4 miljoonaa euroa, ensi vuodelle kuitenkin vain 150 000 euroa ja loput seuraaville vuosille. Ei siis riitä Pahkalan ja Raution koulujen sulkemisesta saadut säästöt Hiekkasärkkien matkailuteiden rakentamiseen, vaan siihen on käytettävä myös verovaroja.

tiistai 9. joulukuuta 2014

Kalle Ojala ja Osaran aukeat


Tein pienen kuvakirjan Kalle Ojalasta ja Osaran aukeista. Kirjaan voi tutustua ja kirja on nähtävillä Erkki Ahon Kalajoki-näyttelyssä Tapion Tuvalla. Tein kirjaan seuraavan johdantotekstin:


Kalle Ojala ja Osaran aukeat

Osaran aukeat ovat pääasiassa Pudasjärven ja Posion kuntien alueella sijaitsevia avohakkuualoja, joita pidettiin aikoinaan Euroopan suurimpina, myös muualla Pohjois-Suomessa oli Osaran aukeiksi sanottuja alueita. Alueen hakkuut alkoivat sodan jälkeen 1940-luvulla ja jatkuivat aina 1960-luvun loppuun. Yhtenäistä hakkuualuetta kertyi tuona aikna yli 20 000 hehtaaria. Puuta hakattiin yhteensä noin 1,2 miljoonaa kuutiometriä.

Kun sota oli ohi niin uuden elämän rakentamiseen, teollisuuden investointeihin sekä koneiden ja laitteiden hankintaan tarvittiin kipeästi ulkomaan valuuttaa. Sotarintamilta kotiutuvat miehet oli saatava rakentamaan uutta elämää, uutta tulevaisuutta. Tarvittiin työpaikkoja. Sotakorvauksetkin oli maksettava. Katseet kääntyivät metsään.

Sotavuosia seuranneella suurten savottain aikakaudella Pohjois-Suomen metsät tarjosivat sekä työtä että koidn monelle etelän miehelle, kulkuspojallekin. Ja miehiä vaelsi etelästä pohjoiseen. Joukossa oli sekä käypäläisiä, hamppareita, sakko ym. karkureita ja linnakundeja, että mysö kovia työmiehiä, jotka sitten jäivät vuosiksi asumaan ja puskemaan toitä pohjoisen suurille savoille. Syntyi ”lentojätkien” arvostettu ammattikunta, Miheistä, jotka aluksi vähän halveksuvastikin kulkumiheinä tunnettiin, valikoitui metsätyön ammattilaisten joukko.

Nimi Osaran aukeat juntaa Metsähallituksen silloiseen pääjohtajaan, Nils Osaraan, vaikka hakkuutoiminta alueella aloitettiinkin jo hänen edeltäjänsä Mauno Pekkalan aikana. Pääministeriksi oli 1946 noussut Metsähallituksen pääjohtaja Mauno Pekkala. Pekkalan johdolla Metsähallitus valjastettiin osalliseksi työn ja valuutan hankintaan. Sen oli toimitettava puuta metsäteollisuudelle sahatavaran, sellun ja paperin valmistamikseksi. Näin luotiin uutta työtä. Savotat kautta Pohjois-Suomen laajojen valtion metsien käynnistyivät.

Metsäteollisuuden kapasiteetti oli kuitenkin vielä vaatimaton, massapuun jalostus hyvinkin rajallista. Se ei riittänyt tarpeisiin, oli aloitettava pyöreän puun vienti. Metsähallituksen pääjohtajaksi pestattu metsäprofessori N.A. Osara sai tehtävän ja pani toimeksi. Osara näki syrjäseutujen valtion metstä valtaosaltaan käyttämättä jääneenä valtana omaisuutena, jonka kaikinpuolinen saattaminen talouselämäämme palvelemaan on tämän hetken keskeisimpiä tehtäviämme.

Suuri savottakausi käynnistyi. Maaseudun ihmiset pääsivät tienaamaan ja suurten perheiden nuoret kiinni terveeseen töelämään, jossa jokainen tunsi itsensä tarpeelliseksi, osaksi oman tulevaisuutensa rakentamisessa. Se synnytti maaseutukyliin virkeän elämän meiningin. Lamasta noustiin rytinällä ja kotimaisen metsäteollisuuden voimakas investointikausi alkoi. Se nosti 1960-luvulle tultaessa niin koko valtakunnan kuin myös Pohjois-Suomen metsäteollisuuden kapasiteetin uusiin mittoihin. Se loi pohjan kansantaloutemme myöhemmin vuosikymmenien kehitykselle.

Savotat otettiin aina urakoilla. Metsahallitukselta hakkuuoikeuden leimikkoon ostaneet puutavarayhtiöt, neuvottelivat leimikon hakkuu- ja ajourakat. Urakkahintana oli tukeilla markkaa per kuutiojalka ja kuuitupuulla markkaa per pinokuutiometri uittoväylän varteen hankittuna. Urakkaporukan piti hoitaa varsitiet, vesitykset, kokit, läämitykset, vain tilihommat hoiti yhtiö ja valvonnan Metsähallitus. Savotoissa oli satoja hevoisa ja tuhansia miehiä sekä naisia savottojen ympärillä. Kämppiä tehtiin sydänmaille ja ne oli miehiä täynnä. Kaikki kylien talotkin olivat savottaväkeä täynnä. Savotat työllistivät kylissä kaikki kynnelle kykenevät miehet ja hevoset.
Kylissä on ennätysmäärä varttuvaa väkeä, lapsia ja nuoria. Nuoret saivat varttua aikuisuuteen terveesti työhön tarttuen tuntien itsensä tarpeelliseksi kotinsa, kotikylänsä ja sodasta nousevan maan uudelle elämälle. Nuoria kouluttiin savotalla elämän arkeen ja metsäpomon urallekin.

Savottaemännät ja kokit tekivät kämpästä kodin. Kokkitytöt kiehtoivat ja romantisoivat nuorten miesten kämppäelämää. Savotan kämppäyhteisö oli siihen aikaan jonkinlainen sosiaalilaitos.

Pillareilla aukaistiin palstateitä, kun lunta oli 120-130 senttiä, niinuin normaalitalvina oli. Tukkikasojen alle laitettiin ensin telapuut ja niiden päälle tukit siten, että latvat oli samaan suuntaan ja mittausta varten tasan. Tämä helpotti mittausta, kun tukkien läpimitan mittaus tapahtui ”tyssin” päästä, eli noin neljä tuumaa latvasta tyveen päin. Yhden tukkikasan korekus oli parhaimmillaan neljä-viisi laveria. ”Lanssikuri” oli yleensä hyvä ja tukkikasat hyvin tehtyjä, joten mittaus ja tukkien laadun tarkastelu sujui hyvin. Omistusmerkkasu tukkien molempiin päihin tehtiin mittaustyän yhteydessä.

Pinotavara varastoitiin jokirantaan hyville pohjapuille, jotta ”sekaanpano” uittoa varten miestyönä kävi helpommin päinsä. Pinoille tehtiin pääpuut ja pinot mitattiin. Pinot pyrittiin saamaan mahdollisimman korkeaksi, keskimäärin kaksi metriä.

Osaran aukeita on myös kritisoitu vahvasti aina niiden hakkuusta lähtien. Kauhisteltiin ja parjattiin tekijöistä metsien hävittäjiksi ja tundran tekijöiksi. Kaikki hakkuujäljet alueella raivattiin systemaattisesti puhtaaksi hakkun jätepuusta, vaikka ne kulotettiinkin. Yleensä kulotettavia alueita ei raivattu, vaan luotettiin siihen, että pystyyn jätetty jätepuusto saa kuoliniskun kulotustulista.

Valtavien metsäaukkojen on pelätty muuttuvan puttomaksi tundraksi ja niiden voimallinen maanmuokkaus on hankaloittanut kulkemista maastossa. Myös aukeilla käytetty liian eteläistä alkuperää olevaa siemenmateriaali, mikä on tuonut ongelmia metsän kasvuun. Moni alue onkin jouduttu istuttamaan moneen kertaan uudelleen.

Osaran pääjohtajan ura Metsähallituksessa kesti kuitenkin vain vuoteen 1960, jolloin valtioneuvosto erotti hänet virasta. Taustana tälle lienee se, että Osara koettiin liian itsenäiseksi päättäjäksi, suurten linjojen johtajaksi.

Osaran aukeilla kasvaa tänä päivänä 12-14-metrinen, tiheä puusto. Valtaosa alasta on tulossa ensiharvennusvaiheeseen. Osalla hakkuualasta taimikonkehitys on kuitenkin vielä aivan alkuvaiheessa.

Sotien jälkeisiä jyrääviä suurhakkuita on arvosteltu voimakkaasti, eivätkä ne miksikään metsänhoidon malliesimerkeiksi kelpaakaan. Se ei ollut tarkoituskaan. Ennen sotia laaditut varovaiset metsänhoitosuunnitelmat eivät riittäneet valtioneuvostolle, joka painosti Metsähallitusta toimimaan hakkuissa ennen näkemättömällä voimalla.
Uudentyyppiset suurhakkuut hirvittivät monia niitä toimeenpanevia metsäherrojakin; ei ollut pitävää näyttöä siitä, että metsä saataisiin kasvamaan puolen pitäjän kokoiselle pallokentälle, joka lisäksi sijaitsee korkeilla ja kylmillä vaaramailla.
Osaran aukeiden pääarkkitehtina pidetään virheellisesti Metsähallituksen silloista pääjohtajaa N. A. Osaraa. Hänen virkakautensa alkaessa vuonna 1952 olivat radikaalit suurhakkuut jo täydessä vauhdissa. Kysyntää lisäsi Korean sota, joka laukaisi maailman puutavaramarkkinat uudelle radalle vuosina 1951–1952.
Vaikka Osara luovutti suurhakkuille nimensä – lupaa tälle tuskin edes kysyttiin – oli Lapin metsien todellinen hyväksikäyttäjä ja suurhakkuiden isä eräkirjailijana tunnettu metsänhoitaja A. E. Järvinen. Hän oli mies, joka suunnitteli Pohjois-Suomen yli-ikäisten valtionmetsien laajamittaisen parturoinnin ja pani sen täytäntöön tavalla, johon ei oltu totuttu. Kuusikoiden lisäksi kyytiä saivat myös koivikot, joita kiskottiin nurin kahden pillarin väliin viritetyllä reilun tuuman vahvuisella teräsvaijerilla, puut jätettiin lahoamaan niille sijoilleen.
Myös Kalajoelta ja Kannuksesta sekä lähipitäjistä oli savottatyömailla väkeä töissä. Kalajoelta muun muassa Antti Manninen, Pekka Manninen, Matti Himanka, Kalle Ojala, Matti Ylitalo, Esko Ojala, Jorma Ojala, Paavo Vihelä, Veikko Mäkelä, Väinö Haapasaari, Eero Haapasaari, Heikki Haapasaari, Paavo Haapasaari, Toivo Rahja, Yrjö Rahja, Pauli Rahja, Esko Roukala. Kannuksesta oli Paavo Erkkilä, Jouko Isoheiniemi, Kalle Haapaniemi, ja Lestijärveltä Kalevi Rinne ja Kalle Hautala.

Kalle Ojalan valokuvat kertovat Ojalan urakkaporukan toiminnasta Osaran aukeilla vuosina 1959 ja 1960.


perjantai 5. joulukuuta 2014

Esteellisyysongelma?


Kalajoen kaupunginhallitus on hyväksynyt tiedoksiannot, joissa on päätetty Pahkalan ja Raution koulujen lakkauttaminen kokouksessaan 17.11.2014. Kalajoen kaupunginhallitus on pyytänyt asianosaisilta kirjalliset lausunnot 5.12.2014 mennessä koulujen lakkauttamisista. Nyt herää kysymys onko kaupunginhallitus esteellinen käsittelemään asiaa, koska on jo aikaisemmin hyväksynyt lakkaustamista koskevat tiedoksiannot.
Hallintolain mukainen esteellisyys
Suomen hallintolain 28 §:n 1 momentin mukaan virkamies on esteellinen seuraavista syistä:
  1. jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen (ns. osallisuusjäävi);
  2. jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (edustajanjäävi);
  3. jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen (intressijäävi);
  4. jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (palvelussuhdejäävi);
  5. jos hän tai hänen läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (yhteisöjäävi);
  6. jos hän tai hänen läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan (virasto- ja laitosjäävi); tai
  7. jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu (yleislausekkeeseen perustuva jäävi).
Esteellisyyden ratkaisee yleensä virkamies itse. Monijäsenisen toimielimen (kuten lautakunnan) jäsenen tai esittelijän esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin. Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään. Henkilö itse ei pääsääntöisesti saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn, mutta häntä voidaan kuulla asiassa

Kaupunginhallitus § 294 17.11.2014
Kaupunginhallitus § 316 24.11.2014
Kaupunginhallitus 9 01.12.2014
9
Talousarvio vuodelle 2015 ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 sekä investointiohjelma vuosille 2015-2019

238/02.02.00/2014
Khall 17.11.2014 § 294

(Valmistelija: Talousjohtaja Juhani Yliparkas)
Vuoden 2015 talousarviokehyksen valmistelu aloitettiin huhtikuussa 2014.
Talousarviokehyksen valmistelu perustui yleiseen taloudelliseen tilanteeseen,
ympäristömuutoksiin, jotka sisälsivät myös lainsäädännön muu tokset,
maan hallituksen maaliskuussa 2014 tehtyihin kehysriihen linjauksiin
sekä rakennepoliittiseen ohjelmaan, jonka maan hallitus hyväksyi
30.8.2013.

Rakenteellisia muutoksia vuoden 2015 talousarviossa on Kalajoen Sataman
yhtiöittäminen, joten satama poistuu talousyksikkönä kaupungin talous
arviosta. Sataman poistuminen otettiin huomioon raamissa. Puhdasvesilaitos ja Himangan alueen puhdistamo myytiin syksyllä ulkopuolisille toimi
joille ja niitä ei ehditty ottaa huomioon raamituksessa, mutta niiden siirtyminen pois kaupungin talousarviosta on huomioitu talousarvioesityksessä.
Sataman tuloutus on pääomatuloutusta, joka ei ole tuloslaskelmassa, vaan
pää oma tu lo na rahoituslaskelmassa.

Varhaiskasvatus siirtyy perusturvapalveluista sivistyspalveluihin.
Olennaisia ympäristömuutoksia on tullut raamin antamisen jälkeen ja osittain
vielä lautakuntien esityksenkin jälkeen Tällaisia muutoksia on tullut sivistyspalveluihin kohdistuvina oppilashuollon resurssoinnin lisäystarpeet
sekä kaupungin sisäiseen kuljetuksiin maksetun valtion tuen loppuminen.

Teknisiin palveluihin on tullut jäteveden puhdistajan ilmoittama hinnan koro
tus il moi tus vuodelle 2015 jäteveden puhdistamisesta.

Kaupunginhallitus hyväksyi 19.5.2014 § 138 palveluille euromääräisen talous
arvioraamin. Talousarviokehys sisälsi veroprosenttimuutoksia sekä tuloveroprosentis sa että kiinteistöveroprosenteissa ja sopeuttamisohjelman, joka on runsaat 1,3 M euroa. Sopeutusohjelma jaettiin palveluille net to menojen suhteessa lukuun ottamatta lomitustoimintaa, joka jäi tarkastelun ulkopuolelle, ja perusturvapalveluita, jolle kohdistettiin vain 250.000 euron sopeutus. Veroprosenttimuutoksista ja sopeutuksesta koostui taloudellinen kokonaisratkaisu, jossa huomioidaan tulevan talousarviovuoden 2015 lisäksi myös tulevien vuosien taloudellisia haasteita. Yleinen taloudellinen tila ja julkisen talouden tila on sellainen, että vuoden 2015 jälkeenkin on varaudut
ta va ratkomaan talouden tasapainoon liittyviä ongelmia. Elokuussa 2013 hyväksytty rakennepoliittinen ohjelma painottaa erityisesti tuottavuuden kasvua kunnallisessa palvelutuotannossa.

Lautakunnat ja pysyvät toimikunnat ovat antaneet esityksensä kaupunginhallitukselle. Palveluissa on tehty sopeuttamistoimenpiteitä. Hallintopalveluiden esitykset pysyivät raamissa. Kehittämispalveluiden talousarvioesityksestä on poistettu yhden projektin tulot ja menot, jotka olivat kahteen kertaan sekä osittain kahteen kertaan olleet palkkauserät. Perusturvapalveluiden esityksestä menoja on vähennetty 29.000 euroa eli 0,07 %.

Sivistyspalveluiden esityksen toimintakate ylittyi 271.000 euroa. Sivistyslautakunnan esitys sisälsi Pahkalan koulun oppilaiden siirtymisen syyslukukauden 2015 alusta Raumakarin koululle. Lisäksi sivistyslautakunnan esitys sisälsi lautakunnan 5.6.2014 päättämät toimenpiteet perusopetuksen, lukion ja Kalajoki Akatemiaan toimintojen sopeuttamista. Sivistystoimenjohtajan talousarvioesitys lautakunnalle sisälsi edellisten lisäksi Raution koulun oppilaiden siirtymisen Pöllän ja Tyngän kouluille syyslukukauden 2015 alusta lukien.

Kaupunginjohtajan esitys sisältää sivistystoimenjohtajan esityksen mukaisesti Raution koulun oppilaiden siirtymisen Pöllän ja Tyngän kouluille syyslukukauden 2015 alusta lukien. Johtajaopettajien toimenkuviin liitetään erikseen määriteltäviä kehittämistehtäviä.

Pöllän koululta siirtyy toimintoja Raution monitoimikeskukseen, joka saneerataan tarkoitusta varten. Saneerauskustannukset on arvioitu 375.000 euroksi. Pöllän koulun mahdolliset korjaukset hoidetaan normaalin vuosittain varattavan korjausmäärärahan mukaisesti.

Lähtökohtana on,
- että oppiympäristöt mahdollistavat jatkossakin laadukkaan opetuksen,
- että tyhjilleen jäävät koulurakennukset myydään ja niistä ei jää käyttökustannuksia kaupungille ja
- että jäljelle jäävien koulujen käyttöaste nousee ja ylipäätänsä kaupungin
ra ken nuk set ovat tehokkaassa käytössä,
  • säästyvillä resursseilla voidaan turvata peruspalveluita ja kehittää niitä.
Säästöt Pahkalan ja Raution koulujen järjestelyistä ovat vuositasolla n.
463.000 euroa. Lisäkustannuksia tulee Raution monitoimikeskuksen sanee
rauk ses ta poistoina 19.000 euroa vuositasolla. Henkilökunnan määrä
vähenee 7 henkilöllä vuositasolla.

Oppilashuollon ja kuljetusten resurssitarvelisäykset otetaan huomioon sivistyspalveluiden talousarviomäärärahoissa.

Em. muutosten jälkeen sivistyspalveluiden raami ylittyy 210.000 euroa.
Teknisille palveluille osoitetaan lisää määräraharaamia yhteensä 100.000
eu roa, josta tekninen lautakunta päättää käyttösuunnitelman hy väk sy mi sen
yhteydessä. Lisäraami on tarkoitettu yksityisteiden avustustarpeisiin ja jäteveden puhdistuksen hinnan korotuksiin.

Em. muutosten jälkeen vuosikate on 4,3 M euroa ja ylijäämä 0,5 M euroa.
Kun otetaan huomioon veroprosenttien korotukset ja sopeutustoimenpiteet,
vuosikate jää jonkin verran tavoiteltua alhaisemmaksi.Kaupunginhallitus kuulee 17.11.2014 palveluvastaavia ja palvelualue vastaavia talousarvioesityksistä 2015.

Kaupunginjohtajan esitys talousarvioksi 2015 ja taloussuunnitelmaksi ja investointiohjelmaksi annetaan kau pun ginhallitukselle em. esittelyjen jälkeen.
17.11.2014 tapahtuvan esittelyn yhteydessä on mukana talousarvioesitykset
käyttötaloudesta ja investoinneista.

Esityslistan oheismateriaalina on vuoden 2015 talousarvion käyt tö ta lousosa
ja investointiosa.
Talousjohtaja:
Kaupunginhallitus merkitsee esittelyt tietoonsa saatetuksi.
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus merkitsee esittelyt tietoonsa saatetuksi.
Kaupunginhallitus:
Merkittiin, että talousjohtaja Juhani Yliparkas osallistui tämän asian käsittelyyn
klo 14.11 – 19.45.
Kaupunginsihteeri Otso Juvonen esitteli vuoden 2015 talousarvion käyttötalouden kohdat toiminnanohjaus, keskusvaalilautakunta ja konserniohjaus.

Merkittiin, että henkilöstöjohtaja Mari Saari-Somero osallistui tämän asian
käsittelyyn klo 14.11 - 15.10. Henkilöstöjohtaja esitteli vuoden 2015 talousarvion käyttötalouden kohdan henkilöstöohjaus.

Merkittiin, että kaupunginhallituksen jäsen Jorma Untinen saapui ko koukseen
klo 14.55.

Merkittiin, että perusturvajohtaja Anne Mäki-Leppilampi osallistui tämän
asian käsittelyyn klo 14.11 - 16.20 . Perusturvajohtaja Anne Mä ki-Leppilampi ja sivistystoimenjohtaja Esa Siirilä esittelivät hyvinvointipalveluiden
organisoitumista, jossa olisi yhteistä perusturvan ja sivistyspalvelujen hallinnosta/toi minnasta mm. nuorisotyö, perhetyö, perheneuvola, kuraattoritoiminta, yksilövalmentaja, etsivä nuorisotyö, aamu- ja iltapäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, esiopetuksen keskittäminen sekä kirjasto/tietohallinta palvelut ja arkistointi.

Perusturvajohtaja esitteli vuoden 2015 talousarvion käyttöta louden kohdan perusturvapalvelut.
Merkittiin, että kaupunginhallitus keskeytti kokouksen ja piti kahvitauon klo
    1. 16.35.
Merkittiin, että ICT -päällikkö Sami Krank osallistui tämän asian käsittelyyn
klo 14.11 - 17.05 . ICT -päällikkö esitteli vuoden 2015 talousarvion käyttötalouden kohdan ICT -palvelut.

Merkittiin, että sivistystoimenjohtaja Esa Siirilä osallistui tämän asian käsittelyyn klo 14.11 - 19.40. Sivistystoimenjohtaja esitteli vuoden 2015 talousarvion käyttötalouden kohdan sivistyspalvelut.Merkittiin, että talonrakennuspäällikkö Rauli Mäkitalo osallistui tämän asian käsittelyyn klo 17.06 – 17.25.

Merkittiin, että kaupunginhallitus keskeytti kokouksen ja piti tauon klo 18.55
- 19.05.
Kaupunginhallitus merkitsi esittelyt tietoon saatetuksi ja totesi, että seuraavassa kokouksessa jatketaan talousarvion esittelyjä mm. talousarvon käyttötalousosan kohdat talousohjaus, yleishallinto, kehittämispalvelut, tekniset palvelut ja talousarvion investointiesitykset.

Khall 24.11.2014 § 316
(Valmistelija: talousjohtaja Juhani Yliparkas)
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus merkitsee talousarvion esittelyt tietoonsa saatetuksi.

Kaupunginhallitus:
Merkittiin, että talousjohtaja Juhani Yliparkas osallistui tämän asian käsittelyyn
klo 16.55 – 19.45.

Merkittiin, että elinkeinojohtaja Miia Himanka osallistui tämän asian käsittelyyn
klo 16.55 – 17.14. Elinkeinojohtaja esitteli vuoden 2015 talousarvion
käyttö talouden kohdan elinkeinopalvelut.

Merkittiin, että maaseutujohtaja Antti Pulkkinen osallistui tämän asian
käsittelyyn klo 17.15 – 17.44. Maaseutujohtajajohtaja esitteli vuoden 2015
talousarvion käyttötalouden kohdan maaseutupalvelut.

Merkittiin, että tekninen johtaja Marko Raiman osallistui tämän asian käsittelyyn klo 17.45 – 19.35. Tekninen johtaja Marko Raiman esitteli vuoden
2015 talousarvion käyttötalouden kohdan tekniset palvelut. Tekninen johtaja
Marko Raiman esitteli vuoden 2015 talousarvion investointiesitykset.

Talousjohtaja Juhani Yliparkas esitteli vuoden 2015 talousarvion käyttötalouden kohdan talousohjaus.

Kaupunginsihteeri Otso Juvonen esitteli vuoden 2015 talousarvion käyt tö-
ta lou den kohdan yleishallinto.

Kaupunginhallitus merkitsi esittelyt tietoon saatetuksi.

Khall
(Valmistelija: talousjohtaja Juhani Yliparkas)

Talousarviokirja 2015 on tämän esityslistan oheismateriaalina.
Kaupunginjohtaja: Kaupunginjohtaja ehdotus esitellään

kaupunginhallituksen kokouksessa.Kaupunginhallitus:

maanantai 1. joulukuuta 2014

Kaupunginhallitusta viedään kuin pässiä narussa – virkavastuulla kaikki


Valtuutettu Alpo Murtoniemi on valittanut Kalajoen kaupunginhallituksen päätöksestä Oulun hallinto-oikeuteen. Kysymys on siitä, että kaupunginhallitus on kieltäytynyt lain vastaisesti panemasta täytäntöön lainvoimaista Kalajoen kaupunginvaltuston päätöstä.


Nyt Kalajoen kaupunginhallitus on antanut vastineensa asiaa, joka ei liity asiaan millään tavalla. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että kaupungin virkamiehet ja kaupunginhallituksen jäsenet ovat syyllistyneet tietoiseen virkavirheeseen. Rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Nyt viimeistään Kalajoen kaupunginvaltuuston on otettava käsittelyyn Kalajoen kaupungin johdon ja kaupunginhallituksen luottamus. Näin ei voi jatkua!